Ero sivun ”Mayojen korkeakulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 81.209.119.2 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
w
Rivi 66:
Koodekseja on säilynyt vain neljä. Espanjalaiset valloittajat tuhosivat ehkä satoja koodekseja. Polttamisessa mukana ollut Jukatanin alueen piispa [[Diego de Landa]] kirjoitti 1500-luvulla, että hänen näkökulmastaan nuo kirjat sisälsivät vain ”taikauskoa ja paholaisen valheita”. Säilyneistä koodekseista [[Dresdenin koodeksi|Dresdenin]], [[Madridin koodeksi|Madridin]] ja [[Pariisin koodeksi|Pariisin]] koodeksit kuuluivat niiden joukkoon, joita espanjalaiset lähettivät tai veivät kotimaahansa. Neljännen säilyneen koodeksin, [[Grolierin koodeksi]]n, alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa.<ref>Kettunen 2003, s. 81.</ref> Sen on arveltu olevan väärennös, mutta useimmat tutkijat pitävät sitä aitona.<ref>Kettunen & Helmke 2010, s. 36.</ref> Koodeksien ikää on vaikea määritellä, mutta useimmat tutkijat pitävät Dresdenin koodeksia vanhimpana.<ref>Kettunen & Helmke 2010, s. 34.</ref>
 
Mayojen kansalliseepos on [[Popol vuhVuh]], 1550-luvulla [[K'iche-valtakunta|K'iche]]-mayajohtajien kertomuksista koottu eepos, jossa on kuvattu mayojen historiaa ja mytologiaa. Ensimmäisessä osassa kerrotaan maailman luomisesta, toisessa myyttisten [[Sankarikaksoset|sankarikaksosten]] teoista ja kolmannessa kiche-dynastian synnystä.<ref>Didrichsen et al. 2012, s. 52.</ref>
 
====Kirjoitus- ja numerojärjestelmä====
Rivi 76:
===Myytit ja jumalat===
[[Kuva:Maya maize god.jpg|thumb|Mayojen maissinjumala.]]
Mayojen [[mytologia]] selitti maailman ja ensimmäisten ihmisten synnyn. Tärkeässä osassa mayojen myyteissä ovat [[sankarikaksoset]] Hunahpu ja Xbalanque, joiden seikkailuista kerrotaan monissa tarinoissa ja kuvissa kuten Popol vuhissaVuhissa. Mayojen myyttejä on tallennettu paperille ja mayojen kivimonumentteihin.<ref>Laughton 2006, s. 93, 104.</ref>
 
Mayojen [[Luomiskertomukset|luomistaru]]ssa kerrotaan alkumerestä ja taivaasta. Taivaanjumalat tapasivat merenjumalat ja loivat itselleen palvojat ja näille asuinpaikan. Ensin luotiin eläimet, ja sen jälkeen monen yrityksen jälkeen ihmiset maissinjyvistä. Luomispäivämääräksi kirjoituksissa on annettu 13. elokuuta 3114 eaa. Mayojen jumalat asustivat Maan yllä taivaassa, ja Maan alapuolella oli pelottava manala [[Xibalba]]. Taivas oli joidenkin lähteiden mukaan 13-kerroksinen ja manala 9-kerroksinen. Maailmankaikkeuden ytimessä kasvoi maailmanpuu, ja maan kulmissa taivasta kannattelevat puut. [[Kilpikonna]]lla oli tärkeä osa luomiskertomuksissa, sillä esimerkiksi joissain kertomuksissa se kannatteli Maata selässään.<ref>Laughton 2006, s. 94–98.</ref> Mayat kunnioittivat [[jaguaari]]a suuresti – se yhdistettiin aurinkoon ja jumaliin, ja sillä uskottiin olevan yliluonnollisia voimia.<ref>Laughton 2006, s. 70.</ref>