Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

poistin väitteen, joka pohjautui viitattuun uutiseen, joka perustui ruotsalaiseen lähteeseen, joka kuitenkaan ei tukenut väitettä.
(Tekstin parantelua ja lisätty lähteitä.)
(poistin väitteen, joka pohjautui viitattuun uutiseen, joka perustui ruotsalaiseen lähteeseen, joka kuitenkaan ei tukenut väitettä.)
 
Monet nykytutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, ettei koko ristiretkeä koskaan tehty. Tällöin kyseessä olisi myöhemmin sepitetty taru, jolla pyhimyksenä palvotulle Eerik-kuninkaalle rakennettiin sankarin mainetta. Toisaalta on mahdollista, että ristiretkitaru perustuu johonkin todelliseen tapahtumaan, jota legendassa on paisuteltu ja dramatisoitu.
 
Uudempi tutkimus on kuitenkin puolestaan alkanut pitää mahdollisena, että ristiretki olisi todella tehty. Tämä johtuu monista legendojen yksityiskohdista jotka ovat osoittautuneet paikkansapitäviksi, kun [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] jäämistöä on tutkittu nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/keskiaikaisen_kuninkaan_kallon_vammat_vahvistavat_legendaa_ristiretkesta_suomeen/8750240|nimeke=Keskiaikaisen kuninkaan kallon vammat vahvistavat legendaa ristiretkestä Suomeen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-19}}</ref>.
 
==Lähteet==