Ero sivun ”Porin kuoppakaupunki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
|||
Rivi 15:
Jatkuneen lehtikirjoittelun myötä päätettiin Päärnäisten alue kaavoittaa vuotta myöhemmin uudeksi työläiskaupunginosaksi. Asemakaava valmistui lopulta vuonna 1865, mutta myyntiin tulleet tontit olivat edelleen liian kalliita. Vasta kun hintoja alennettiin kymmenesosaan alkuperäisestä, uudisrakentaminen pääsi vauhtiin. Osa kuoppa-asumuksista säilyi silti käytössä, ja vuonna 1877 kaikki jäljellä olevat määrättiin jälleen hävitettäviksi. Viimeiset asuinkuopat täytettiin kuitenkin vasta 1890-luvulla, eli 40 vuotta kaupunkipalon jälkeen.<ref name=pori/> Perimätiedon mukaan vielä vuonna 1916 olisi [[Tampere–Pori-rata|rautatien]] läheisyydessä ollu kolme kuoppa-asumusta.<ref>Markku Aukia: "Porilaisten kaupunki – asumista ja tapakulttuuria noin 1880-1980". Viitattu 26.7.2013.</ref>
==Muistomerkit ja kulttuuriset viittaukset==
Vuonna 2002 Porin kaupunki paljasti [[Porin vesitorni]]n seinään kiinnitetyn kuoppakaupungin muistolaatan.
Kevällä 2014 videotaiteilija [[Arttu Merimaa]] mallinsi VI kaupunginosan Kuoppatorin puistoon alkuperäisen mallin mukaisen kuoppa-asumuksen. Se liittyi hänen videoteokseensa, joka kuvasi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan syntyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kuoppa-asumuksesta_noustiin_hyvinvointiyhteiskuntaan/7207852 | Nimeke = Kuoppa-asumuksesta noustiin hyvinvointiyhteiskuntaan | Ajankohta = 26.4.2014 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 14.6.2014}}</ref> [[Pertti Jarla]]n [[Fingerpori]]-sarjakuvan julkaistuihin albumeihin sisältyvissä kuvitteellisen Fingerporin kaupungin kartoissa kuvataan kaupungin ympäristön erilaisten kuvitteelisten kohteiden ([[Mordor]], "Toksiset suot") joukossa kaupungin länsipuolella myös "köyhien maakuoppia".
==Lähteet==
| |||