|
'''Konservatiivisuus''' tai '''konservatismi''' on suuntaus, joka välttää muutosta ja tukee perinteisiä normeja. Termiä käytetään useimmiten politiikassa - joko kuvaamaan liikkeitä jotka yrittävät säilyttää vallitsevia yhteiskunnallisia näkemyksiä, tai tarkemmin, kuvaamaan tietynsuuntaista tällaista aatejärjestelmää.
== Konservatismi ==
''Katso myös: [[Konservatismi|poliittinen konservatismi]]''
Konservatismi on poliittinen, henkinen ja yhteisöllinen näkemys, joka pyrkii säilyttämään vallitsevan arvo- ja yhteiskuntajärjestelmän. Varsinaisesti konservatismi tarkoittaa kuitenkin alempana selostettua poliittista aatetta.
Konservatismin asenteelliset juuret ovat kaukana historiassa. Poliittisena aatteena konservatismi alkoi esiintyä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa.
Konservatismi syntyi [[Eurooppa|Euroopassa]] vastavaikutuksena [[valistusaika|valistusajattelulle]] sekä vallankumouksellisille virtauksille. Konservatismi oli vastavaikutusta rationalismille (varsinkin uudella ajalla länsimaissa nousseelle järkeä korostavalle [[vapaus|vapaudesta]] ja samanarvoisuudesta sekä valtiollisten oikeuksien laajennukselle.
Sana konservatismi johtuu luultavasti ranskalaisen ''[[Le Conservateur]]''- lehden nimestä. ([[Latina]]nkielen ''conservare'' = säilyttää.)
1700-luvun lopulla aatelisto, papisto ja virkamiehistö eivät pitäneet vallankumouksellisen keskiluokan pyrkimyksistä. Asenteilleen hallitsevat ryhmät kehittivät teoreettisen perustelun.
Ote norfolkilaisen kirkkoherra Woodforden päiväkirjasta (tammikuun 26. pivä [[1793]])
"Nautin aamiaisen, päivällisen jne. jälleen kotona. Päivälliseksi tänään siansylttyä, vasikanmunuaisia ja sydäntä paahdettuna. Bidewellin väki toi sanomalehtemme [[Norwich]]ista. [[Ranska]]n kuninkaan [[Ludwig XVI]]:n julmat ja verenhimoiset alamaiset ovat epäinhimillisesti ja epäoikeudenmukaisesti mestanneet hänet viime maanantaina. Pelkäänpä, että Ranskan näytettyä esimerkkiä kauheat ajat ovat edessä kaikkialla Euroopassa."
Konservatismi arvosteli valistusajattelun ja liberalismin oppia ihmisjärjen kyvykkyydestä selvittää todellisuuden arvoitukset. Tilalle konservatismi asetti [[uskonto|uskonnollisen]] lähestymistavan. Lisäksi konservatismi korosti perinteiden merkitystä. Tulevaisuuteen suhtauduttiin toiveikkaasti, mutta perustana eivät olleet ihmisen kyvyt vaan [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]n maailmansuunnitelman asteittainen toteutuminen.
[[Moraali]]normit johdettiin lähinnä [[kristinusko]]sta.
Konservatiivit vertaavat usein yhteiskuntaa ihmisruumiiseen, jossa jokaisella osalla on oma tehtävänsä. Samoin kuin ihmisruumissa yhteiskunnassa jokainen hakeutuu omalle paikalleen. Konservatiiveille yhteiskunta on valtion (pään) ohjaama elimistö. Ajattelu on toinen kuin liberalisteilla, jotka vastustavat valtion puuttumista yksilöiden ja yritysten asioihin.
Konservatiivit korostavat erityisesti kansallista ja valtiollista yhteyttä. Valtion lujuutta ja puolustustahtoa korostetaan.
Suomessa konservatiivista ajattelua on edustanut muun muassa [[Kansallinen Kokoomus]]. Kokoomuksen perustavan kokouksen pöytäkirjassa 9.12.[[1918]] sanotaan mm.:
''"11...vaatiessaan lujaa valtiovaltaa kokoomus on sitä mieltä, että tämä on mahdollista vain kansanvaltaiselta pohjalta siinä vakavassa ja terveessä merkityksessä, että valtiovalta ei milloinkaan saa olla esteenä, kun kansantahto, joka on tullut ilmi pysyväisenä suunnitelmanmukaisena kansantahtona, on toteutuva."''
Kokoomuksen puolueohjelmassa vuodelta [[1936]] sanottiin muun muassa:
''"..isiltä perityille pohjoismaisille katsomuksille sekä valtiolliselle vapaudelle vieraat [[fasismi|fasistiset]] pyrkimykset on torjuttava."''
Konservatiivit ovat kannattaneet yksityisomistukseen perustuvaa [[markkinatalous|markkinataloutta]]. [[Yksityisomistus]] kuuluu konservatiiviseen arvoperinteeseen.
Konservatiivit sanovat, että kansalaiset omistusviettinsä mukaisesti keräävät pääomaa mieluummin itselleen kuin yhteisölle. Konservativismin mukaan yhteisomistus hävittää varallisuuden moraalisen arvon.
Tässä suhteessa konservatiivit ovat samoilla linjoilla liberalistien kanssa. Kokoomuslainen [[Juho Kusti Paasikivi]] sanoi vuonna [[1936]] muun muassa:
''"Me emme kannata nykyistä talousjärjestelmää sen vuoksi, että se muka edistää varallisuuden kerääntymistä harvojen yksityisten haltuun, samalla kun kansan suurten joukkojen elintaso jäisi alhaiseksi ja heidän elämäänsä aina tulisi painamaan köyhyyden raskas taakka.''
''Jokaisen taloudellisen järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta on arvosteltava sen mukaan, missä määrässä se kykenee tyydyttämään kansan kaikkien kerrosten tarpeita. Historia ja kokemus on osoittanut, että laajojen kansankerrosten tila juuri nykyisen järjestelmän aikana on kohonnut niin suuresti, ettei taloushistoria sellaista tunne."''
Konservatiivien historiankäsityksestä seuraa kunnioittava suhtautuminen perinteisiin. Konservatismin teoreetikko [[Edmund Burke]] ([[1729]]-[[1797]]) sanoi perinteen olevan ohje, jonka mukaan yhteiskunta oli järjestettävä. Jokaiselle kansalle oli kehittynyt historian kuluessa juuri sille sopiva yhteiskuntajärjestelmä, joka merkitsi menneiden sukupolvien kokemuksen summaa. Burke yhdisti perinteet kansan yhteisen hengen tuotteeksi, jota on kunnioitettava kuin uskontoa. Burken mielestä jokainen äkillinen hyppäys yhteiskunnan kehityksessä rikkoo asteittaisen perinnesidonnaisen kehityksen. Tästä syystä hän arvosteli ankarasti Ranskan suurta vallankumousta, jota hän piti häiritsevänä puuttumisena oikeaan historian kulkuun.
Konservatismin piirissä on perusteltu tasaista kehitystä muun muassa seuraavasti:
* Kumouksellinen uudistaminen on sokeata ja hätäistä. Uudistusinnossa mennään pitemmälle kuin alun perin oli tarkoituksena.
* Kumouksessa rikotaan peritty järjestys huomaamatta, että yhteiskunta on suuri ja monimutkainen laitos, jonka yhtäkkinen järkyttäminen johtaa sekasortoon.
* Pelkkä lakien ja säädösten muuttaminen ei poista maailmasta pahaa.
* Usein puuttuvat riittävät edellytykset uudistusten toteuttamiseksi ja säilyttämiseksi.
Suomen historiassa vaikuttaneet konservatismin perusperiaatteita ovat olleet muun muassa seuraavat:
* Ihminen on pohjimmaltaan uskonnollinen olento. Uskonto ja moraali [kristillinen) ovat sivistyneen yhteiskunnan perusta.
* Yhteiskunta on sen osien yläpuolella. Kansallinen kehitys ilmentää kansan yhteistä henkeä.
Perhe on yhteiskunnan perusosa.
* Yksityinen omistusoikeus ja vapaa kilpailu takaavat niin yksityisille kuin kansoille korkeimman elintason
* Yhteiskunnallisia oloja kehitettäessä on seurattava perinteitä ja uudistuksissa on edettävä varovasti.
''Katso: [[politiikka]]''
[[Luokka:Politiikka]]
| 