Ero sivun ”Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä” versioiden välillä

p
linkitetään sanat niiden esiintyessä tekstissä ensimmäisen kerran
(jonkinlainen artikkeliin perustuva määritelmälause)
p (linkitetään sanat niiden esiintyessä tekstissä ensimmäisen kerran)
'''Suomalaisessa kansanperinteessä [[lappalaiset]]''' olivat erämaaseutujen asukkaita, ehkä [[saamelaiset|saamelaisia]].
 
Ei ole kuitenkaan varmaa, että suomalaisten tarujen lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan [[saamelaiset|saamelaisten]] esi-isiin. Sana [[Lappi]] saattoi vanhastaan tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa ja [[lappalaiset]] ketä hyvänsä, jotka siellä asustivat. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää ''lappee''ksi. Syrjäinen Lappi oli ehkä keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä osia Lappia, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Kuitenkaan sanat ''lappi ''ja ''lappea ''eivät ole minkäänlaisessa luonnollisessa johtosuhteessa toisiinsa - suomen kielessä ei ole johdinaineksia, joiden perusteella sanat voisivat liittyä toisiinsa. Siksi onkin perusteltu ''lappi''-sanan ja nimityksen skandinaavista laina-alkuperää (< muinaisruotsin ''lappir'', joka olisi puolestaan käännös saamelaisten harvinaisesta omakielisestä nimityksestä).<ref>Häkkinen, Jaakko 2008: Keitä olivat lappalaiset? http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html</ref>
 
Historiantutkija [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset" oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kuitenkin saamelaisperäistä paikannimistöä ja lainasanastoa tunnetaan eteläisintä Suomea myöten, ja lappi/lappalainen on ainoa nimitys, joka on Suomessa riittävän laajalti tunnettu sopiakseen muinaisten saamelaisten nimitykseksi. Sanan merkityksen hämärtyminen liittyneekin vasta siihen aikatasoon, kun suomalaisheimot keskiajalla levisivät pohjoiseen päin assimiloiden itseensä näitä lappalaisia.
 
Karjalassa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Esimerkiksi [[lyydiläiset]] kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi <ref>[http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html]</ref>. [[Viena]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan. Suomessa saamelaiset on tunnettu myös ''tuhkalappalaisina'', erotuksena muista lappalaisiksi kutsutuista.
Suomalaisessa tarustossa lappalaiset ovat olleet monien alueiden [[myyttiset alkuasuttajat|aikaisempia asuttajia]] samaan tapaan kuin [[hiisi|hiidet]], [[jättiläinen|jättiläiset]] ja [[jatulit]]. Lappalaisten ja taruolentojen on oletettu paenneen sisämaahan ja korpiin leviävän suomalaisasutuksen tieltä yhä syrjäisemmille alueille. Toisaalta pieniksi arveltuja lappalaisia on katsottu edeltäneen isokokoisten jatuleiden kansan. Kertomuksia jättikokoisista alkuasuttajista tiedetään myös saamelaisilta, skandinaaveilta ja muiltakin.
*[[Lappalaiset skandinaavisessa tarustossa]]
*[[Myyttiset alkuasuttajat]]
*[[Lappalaiset]] (nimityksen käytöstä ja kehityksestä)
 
==Lähteet==