Ero sivun ”Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä” versioiden välillä

'''Suomalaisessa kansanperinteessä [[lappalaiset]]''' olivat erämaaseutujen asukkaita, ehkä [[saamelaiset|saamelaisia]].

Ei ole kuitenkaan varmaa, että suomalaisten tarujen lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan [[saamelaiset|saamelaisten]] esi-isiin. Sana [[Lappi]] saattoi vanhastaan tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa ja [[lappalaiset]] ketä hyvänsä, jotka siellä asustivat. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää ''lappee''ksi. Syrjäinen Lappi oli ehkä keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä osia Lappia, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Kuitenkaan sanat ''lappi ''ja ''lappea ''eivät ole minkäänlaisessa luonnollisessa johtosuhteessa toisiinsa - suomen kielessä ei ole johdinaineksia, joiden perusteella sanat voisivat liittyä toisiinsa. Siksi onkin perusteltu ''lappi''-sanan ja nimityksen skandinaavista laina-alkuperää (< muinaisruotsin ''lappir'', joka olisi puolestaan käännös saamelaisten harvinaisesta omakielisestä nimityksestä).<ref>Häkkinen, Jaakko 2008: Keitä olivat lappalaiset? http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html</ref>

Karjalassa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Esimerkiksi [[lyydiläiset]] kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi <ref>[http://www.tie.to/lyydit/lintukoto.html]</ref>. [[Viena]]laiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä ''Tulilappi'', ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan. Suomessa saamelaiset on tunnettu myös ''tuhkalappalaisina'', erotuksena muista lappalaisiksi kutsutuista.