|
** Tiekylä muodostuu tien vierelle rakennetusta suhteellisen taajasta taloryhmästä.<ref name="Spectrum" />
** Maaseutukaupungit ovat toisesta näkökulmasta tarkasteltuna erityisen suuria kyliä. Niitä esiintyy Espanjan ja Italian eteläosissa, [[Balkan|Balkanin niemimaan]] keskiosissa ja [[Kaukasus|Kaukasuksen]] pohjoisosissa. Niissä on tyypillisesti monta tuhatta asukasta.<ref name="Spectrum" />
===Kylätyypit Suomessa===
{{Jaettava||Tämän artikkelin Suomea koskevat osat erotettava artikkeliksi [[Suomen kylät]] tai [[Kylät Suomessa]].}}
Seuraava kylien tyypittely soveltuu suomalaiskyliin ja tarvitsee uusia kylätyyppejä, jos sitä sovelletaan muihin maihin. Esimerkiksi torin ympärille muodostuneita pyöreähköjä ''pyörökyliä'' ({{K-de|Rundlingsdorf}}) ei Suomessa ole. Aiemman omavaraistalouden aikana kylätyyppi kuvasi melko hyvin kylän olemusta. Nykyisin kun työ- ja asuinpaikka ovat eriytyneet, kylän rakenteen kuvaamisessa tarvitaan muutakin kuin kylätyyppeihin jakoa, erityisesti alueen toiminnallisuuden kuvausta.
==== Asemakylä ====
Asemakylä on kylätyyppi, joka on muodostunut rautatieseisakkeen tai -aseman ympärille. Yleensä asemakyläksi luokitellaan kylät, jotka ovat syntyneet rautatien vaikutuksesta. Asemakylät ovat yleisiä Pohjois-Suomessa, esimerkiksi Simon ja entisen Kuivaniemen kunnan keskustaajamat ovat syntyneet rautatieden rakentamisen vaikutuksesta.
==== Asumakylä ====
Talouskylä voi koostua yhdestä tai useammasta ''asumakylästä''.<ref name="MRS">Pekka V. Virtanen & Jorma Rautiainen & Arja Salmi: ''Maaseutuasutuksen rakenteesta Suomessa,'' TKK:n kiinteistö- ja yhdyskuntatekniikan laitoksen julkaisu B 18, Otaniemi 1978, ISBN 951-751-500-6, sivut 35–42.</ref> Asumakylän yhtenäinen asuntoalue muodostuu yhtenäisen viljelysalueen tai yhteisen tien lähiympäristöön. Asumakylän alueella voi olla vähäisiä metsä- ja hakamaita, siten etteivät ne pirsto alueen yhtenäisyyttä.<ref name="Wiiala">Arvid Wiiala: ''Maankäyttö ja yhteiskunta,'' Vammala 1969, sivut 29–36.</ref> Yleiskielen kylä-sanalla tarkoitetaan yleensä juuri asumakylää.<ref name="MRS" />
==== Rekisterikylä ====
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931]]|[[Maarekisterikylä]]}}
''Rekisterikylä'' on kameraalinen käsite, joka tarkoittaa kylää hallinnollisena yksikkönä, sellaisena kuin kylän alue on merkitty [[maarekisteri]]in. Rekisterikylään kuuluvat ne talot, jotka ennen [[isojako]]a muodostivat oman [[sarkajako]]piirinsä. Alueilla, joilla ei käytetty sarkajakoa, samaan rekisterikylään merkittiin talot, joilla oli yhteinen metsämaa.<ref name="Wiiala" /> Rekisterikylän rinnalla{{selvennä|Selostettava tarkemmin rekisterikylien käyttö henkikirjoituksessa. Käytetäänkö näitä nykyään enää?}} tilastoinnissa käytetään ''kunnan [[osa-alue]]ita''.
[[Suomen tilastollinen vuosikirja|Suomen tilastollisen vuosikirjan]] mukaan vuonna 1924 Suomessa oli 9 985 kylää ja yksinäistaloa. Määrä säilyi muuttumattomana vuoteen 1940, jolloin kylistä ja yksinäistaloista 1 298 sijaitsi [[Uudenmaan lääni]]ssä, 3 386 [[Turun ja Porin lääni]]ssä ja [[Ahvenanmaa]]lla, 1 258 [[Hämeen lääni]]ssä, 1 828 [[Viipurin lääni]]ssä, 676 [[Mikkelin lääni]]ssä, 673 [[Kuopion lääni]]ssä, 512 [[Vaasan lääni]]ssä ja 354 [[Oulun lääni]]ssä.<ref name="stv1940">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/69230 | Nimeke =Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =sivu 4, taulukko 4. Valtakunnan oikeudellinen, hallinnollinen ja kirkollinen jaotus vuosien 1885–1940 alussa | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =14.8.2013 | Kieli = }}</ref>
==== Talouskylä ====
''Talouskylä'' kuvaa kylää toiminnallisena yksikkönä.<ref name="Wiiala" /> Talouskylä muodostaa oman toiminnallisen kokonaisuuden, joka koostuu välttämättömät palvelut tarjoavasta kyläkeskuksesta ja sen vaikutuspiiristä. Alueen rajoja määriteltäessä voidaan käyttää apuna asukkaiden keskuudessa syntyneiden [[maamiesseura|maamies-]], [[nuorisoseura|nuoriso-]] ja [[urheiluseura|urheiluseurojen]] muodostamia alueita.<ref name="MRS" />
==== Kylätoiminnallinen kylä ====
[[Kylätoiminta|Kylätoiminnassa]] kylä määräytyy sen mukaan, minkä alueen asukkaat alkavat tai ovat alkaneet toimia yhdessä. ''Kylätoiminnallinen kylä'' on monesti rajoiltaan suunnilleen sama kuin talouskylä tai esimerkiksi entinen koulupiiri.
Kylätoiminta on vapaaehtoista kansalaistoimintaa, jossa keskeisessä asemassa ovat joko vapaamuotoiset kylätoimikunnat tai rekisteröidyt [[kyläyhdistys|kyläyhdistykset]]. Tällaisten kansalaisjärjestöjen päämäärät ja toiminnan muodot perustuvat erilaisiin tarpeisiin. Järjestöt ovat tehneet esimerkiksi esityksiä eri [[viranomainen|viranomaisille]] kylänsä palvelujen säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Ne ovat myös järjestäneet palveluja kyläläisten yhteisin ponnistuksin muun muassa talkooperinnettä elvyttämällä.<ref name=Suom">''Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, osa 4 sivu 536–537.</ref>
Suomessa on kylätoimintaa noin 3 500 kylässä, ja kylien kokonaismäärän on sanottu olevan noin 4 200 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/professori_suomen_maaseutu_on_jatetty_heitteille/6774594 | Nimeke =Professori: Suomen maaseutu on jätetty heitteille | Tekijä =Oittinen, Katja ja Heikkinen, Markku | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta =13.8.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yle Kainuu | Viitattu = 14.8.2013 | Kieli = }}</ref>
=== Asumusryhmiin perustuvat kylätyypit ===
| 