Ero sivun ”Suomen kielipolitiikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 142:
Suurimpia tiedostusvälineissä esillä olleita kiistakysymyksenä ovat olleet yliopistojen tiettyjen alojen ruotsinkieliset aloituspaikat, [[toinen kotimainen kieli|toisen kotimaisen kielen]] opetuksen pakollisuus peruskouluissa, lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, käytännössä niin sanottu [[pakkoruotsi]], sekä palveluiden saatavuus ruotsin kielellä, ennen kaikkea liittyen valtionhallinnon uudistushankkeisiin.{{lähde}}
[[Yleisradio]] palvelee ruotsinkielistä väestöä kahdella [[radio]]kanavalla: [[Yle Radio Vega]]lla ja [[Yle X3M]]illä. Yleisradiolla on myös yksi ruotsinkielinen televisiokanava, [[Yle Fem]], jolla on ollut 24. huhtikuuta 2017 lähtien sama kanavapaikka [[Yle Teema]]n kanssa. Lisäksi Pohjanmaan
Tutkimusten mukaan suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten [[elinkeinorakenne|elinkeinorakenteessa]] ei ole juurikaan eroa. Ruotsinkielisistä jonkin verran suurempi osuus saa toimeentulonsa [[maatalous|maataloudesta]]. Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on [[Kalastus|kalastaja]].<ref name="sr">{{Kirjaviite | Tekijä = Finnäs, Fjalar | Nimeke =Finlandsvenskarna 2002 – En statistisk rapport | Vuosi =2004 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomenruotsalaiset kansankäräjät | Tunniste = | www =https://web.archive.org/web/20140921234954/http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/finlandssvenskarna2002.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 27.7.2015 | Kieli ={{sv}} |Isbn=952-9700-42-3}}</ref>
| |||