Ero sivun ”Nauta” versioiden välillä

Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. Ihminen käyttää [[maito]]a juomana, ja siitä tehdään myös [[piimä]]ä, [[kerma]]a, [[voi]]ta, [[juusto]]a ja [[jäätelö]]ä. Naudan [[liha]]a ja muita osia syödään. Joissain [[kulttuuri|kulttuureissa]] on rajoituksia naudanlihan syönnin suhteen. Esimerkiksi [[hindulaisuus|hinduille]] lehmät ovat [[pyhä lehmä|pyhiä eläimiä]], eikä niitä näissä kulttuureissa saa syödä.

 

 

Kesällä kohtuullisen kokoisissa karjoissa nautoja pidetään laitumella, mutta nykyaikaisissa suuremmissa karjoissa se on harvinaisempaa, koska eläinten ulos päästäminen ja sisään hakeminen on suuressa tuotantomallissa epäkäytännöllisen työlästä. Talvella ne tarvitsevat normaalisti [[navetta|navetan]]<!--ei välttämättä lämmin koska kylmäpihatoistakin on saatu hyviä tuloksia---> suojaa, enemmän viimalta ja märkyydeltä kuin kylmältä ilmalta sinänsä. Suhteellisen kylmänkestävänä eläimenä sekä tavanomaiset lypsylehmät että varsinkin paksuturkkisemmat liharodut kestävät muuten hyvissä olosuhteissa useiden kymmenienkin asteiden pakkasta. Kylmä voi olla eläimille jopa mukavaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ag.ndsu.edu/pubs/ansci/beef/as1564.pdf | Nimeke = Winter Management of the Beef Cow Herd | Tekijä = Anderson, V. Burr, D. Dhuyvetter, J. Ilse, B. Ingebretson, T. Schroeder, T. Stoltenow, C. | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = North Dakota State University | Viitattu = 26.12.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Pienet vasikatkin pärjäävät pakkasella, kun niillä on kuiva ja suojaisa makuupaikka, esimerkiksi niin sanottu vasikkaiglu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/talous08/talous08k.htm | Nimeke = Ensikokemukset vasikoiden kylmä-kasvatuksesta Suomessa - Toimiiko iglu? | Tekijä = Linnakallio, T. Kemppi, H. | Julkaisu = Maito ja Me 2/2008 | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Valio | Viitattu = 26.12.2012}}</ref>.