Wikipedia

Ero sivun ”Hiilihydraatti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Hiilihydraattien tarve ja saanti: tomaatti auttaa elimistöä
Rivi 16:
==Hiilihydraatit elimistössä==
 
Hiilihydraatit ovat elimistömme pääasiallinen ravinnonlähde, mutta ne eivät kuitenkaan ole ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita.<ref name="r1" /> Jotkin yksinkertaiset hiilihydraatit (esim. fruktoosi) nostavat verensokeria hitaasti, kun taas jotkin monimutkaisemmat hiilihydraatit (esim. tärkkelys, kuten murot, leipä ja pasta), etenkin jos ne ovat prosessoituja, nostavat verensokeria nopeasti. Hiilihydraattien metabolia riippuu monesta eri tekijästä; mitä ravintoaineita on syöty hiilihydraattien kanssa, miten ruoka on valmistettu, yksilöllisistä eroista aineenvaihdunnassa ja hiilihydraattien kemiallisesta koostumuksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://nutritionreviews.oxfordjournals.org/content/44/2/44|nimeke = Simple and Complex Carbohydrates|julkaisu = |julkaisija = Jenkins, David; Alexandra L. Jenkins; Thomas M.S. Woleve; Lilian H. Thompson; A. Venkat Rao|viitattu = 23.11.2015|tekijä = |ajankohta = Helmikuu 1986}}</ref> Hiilihydraatteja tarvitaan elimistössä kasvuun, lihastyöhön, lämmön ylläpitämiseen, aineenvaihduntaan sekä hermoston ja elinten tominTärkeintoimintaanTärkein elimistön sokeri on [[glukoosi]], joka on aivojen yksinomainen energianlähde. Glukoosia voidaan varastoida elimistössä glykogeeniksi joko maksa- tai lihassoluihin. Maksasolujen glykogeenista pilkkoutuu tarvittaessa glukoosia elimistön ravintoaineeksi, mutta lihassolut käyttävät varastoimansa glykogeenin omiin energiatarpeisiinsa eikä sitä siis vapaudu verenkiertoon. Glukoosia voidaan valmistaa [[maksa]]ssa ja jonkin verran [[munuainen|munuaisissa]] [[maitohappo|maitohaposta]], [[aminohappo|aminohapoista]] sekä rasvojen glyseroliosasta. Eläinsolu ei voi valmistaa glukoosia rasvahapoista, vaan niistä muodostuu [[ketoaine]]ita, joita aivot ja sydänlihas voivat käyttää ravinnokseen.
 
===Hiilihydraattien pilkkominen elimistössä===
Rivi 22:
Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Ihminen pystyy käyttämään hyväkseen tärkkelystä ja sokereita, muttei selluloosaa, sillä ihmiseltä puuttuvat sen hajotukseen tarvittavat entsyymit. Suussa tärkkelyksen [[hydrolyysi]]n aloittaa syljen [[amylaasi]], jota on vain suurten [[sylkirauhanen|sylkirauhasten]] erittämässä seroosissa syljessä. Tärkkelyksen pilkkominen maltoosiksi jatkuu pohjukaissuolessa, jossa on [[haima]]n erittämää amylaasia. Myös ohutsuolen seinämästä erittyy hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä, jotka ovat disakkaridaaseja. Maltoosia pilkkoo maltaasi kahdeksi glukoosimolekyyliksi. [[Laktoosi]]a pilkkoo [[laktaasi]] glukoosiksi ja [[galaktoosi]]ksi. [[Sakkaraasi]] puolestaan pilkkoo sakkaroosia glukoosiksi ja fruktoosiksi. Nämä monosakkaridit siirtyvät ohutsuolen seinämän läpi verenkiertoon.
 
Glykogeenin pilkkoutumisen saa maksassa aikaan [[glukagoni]] ja lihaksessa [[adrenaliini]]. Hydrolyysin sijaan glykogeeni pilkkoutuu [[fosforolyysi|fosforolyyttisesti]], eli glukoosiyksiköiden väliin sitoutuu vesimolekyylin sijasta fosforihappo. Näin saadaan [[glukoosi-1-fosfaatti]]a, joka voidaan syöttää [[glykolyysi]]in. glokyysiHiilihydraattien ontarve terveellistäja saanti
 
===Hiilihydraattien tarve ja saanti===
 
Hiilihydraatti eivät ole ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita. Ihmisen elimistö osaa muodostaa tarvittavan glukoosin ravinnosta saadusta [[Proteiini|proteiinista]] ja/tai [[Rasva|rasvasta]]. Tätä kutsutaan [[Glukoneogeneesi|glukoneogeneesiksi]].<ref name="r1">{{cite journal|title=Is dietary carbohydrate essential for human nutrition? |pmid=11976176|year=2002|last1=Westman|first1=EC|volume=75|issue=5|pages=951–3; author reply 953–4|journal=The American journal of clinical nutrition}}</ref>
Rivi 30 ⟶ 28:
Yksinkertaiset hiilihydraatit tuottavat ravintona 3.87 [[Kalori|kilokaloria]] energiaa per gramma,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://ndb.nal.usda.gov/ndb/foods/show/6202|nimeke = National Nutrient Database|julkaisu = usda.gov|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja monimutkaisemmat hiilihydraatit 3.57 – 4.12 kilokaloria per gramma.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.fao.org/docrep/006/y5022e/y5022e04.htm|nimeke = CALCULATION OF THE ENERGY CONTENT OF FOODS - ENERGY CONVERSION FACTORS|julkaisu = fao.org|julkaisija = Food and Agriculture Organization of the United Nations|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Korkea hiilihydraattipitoisuus on yleensä yhteydessä prosessoituihin tai jalostettuihin elintarvikkeisiin, jotka valmistetaan kasveista, kuten makeiset, keksit, hienosokeri, hunaja, virvoitusjuomat, leivät, hillot ja hedelmätuotteet, pastat ja aamiaismurot. Alhaisempi hiilihydraattipitoisuus on yleensä yhteydessä puhdistamattomiin elintarvikkeisiin, kuten papuihin, mukuloihin, riisiin ja puhdistamattomiin hedelmiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.diabetes.org.uk/upload/How%20we%20help/catalogue/carb-reference-list-0511.pdf|nimeke = Carbohydrate reference list|julkaisu = diabetes.org.uk|julkaisija = Diabetes UK|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Eläinperäinen ruoka (liha, luut, sisäelimet ym.) sisältää yleensä pienimmän määrän hiilihydraattia, mutta maito sisältää laktoosia.
 
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan päivittäisen ravinnon energiasta 45–60&nbsp;E % saisi olla hiilihydraattiperäistä eikä puhdistettujen sokereiden määrän tulisi olla yli 10&nbsp;E %.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 2014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Suomalaiset saavat imeytyviä hiilihydraatteja keskimäärin: naiset 195&nbsp;[[Gramma|g]]/vrk ja miehet 249&nbsp;g/vrk, mikä vastaa päivittäisestä energiansaannista naisilla 50,2&nbsp;E % ja miehillä 47,1&nbsp;E %. Suosituksiin verrattuna [[sakkaroosi]]n (eli tavallisen sokerin) saanti saisi olla pienempi. Leipä on keskeinen hiilihydraattien lähde suomalaisilla. Muita huomattavia lähteitä ovat muut leivontatuotteet, hedelmät ja marjat, peruna, maitotuotteet sekä makeiset.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M. & Tapanainen, H. & Reinivuo, H. & Pietinen, P. (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus | Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf | Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos | Viitattu = 10.10.2008 | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> TOMAATTI
 
== Katso myös ==
Rivi 41 ⟶ 39:
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla BOO ==
*[http://opetus.tv/kemia/orgaaninen/hiilihydraatit/ Opetus.tv: Kemian etäopiskeluympäristö, Hiilihydraatit]
* [[Fineli]]: [http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2034&lang=fi Imeytyvän hiilihydraatin lähteet ruoka-aineissa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilihydraatti”