Ero sivun ”Jussi Rainio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sanailua |
→Elämä: Rantasen muistelu surmasta |
||
Rivi 23:
[[Kansakoulu]]n käynyt Rainio aloitti työuransa 1890-luvun alussa juoksupoikana [[Uusi Aura|Uuden Auran]] kirjapainossa [[Turku|Turussa]] ja oli myöhemmin sen palveluksessa myös [[kirjaltaja]]na. Vuodet 1903–1904 hän toimi [[Pellervo-Seura]]n neuvonantajana ja vielä vuonna 1904 [[Riihimäki|Riihimäellä]] osuuskaupan hoitajana. Vuosina 1904–1906 Rainio oli Turussa muun muassa [[Vähäväkisten osuusliike|Vähäväkisten osuusliikkeen]] johtajana sekä [[Auta itseäsi]] -lehden päätoimittajana. Poriin hän muutti 1906, työskennellen aluksi [[Sosialidemokraatti (lehti)|Sosialidemokraatin]] toimittajana sekä myöhemmin lehden päätoimittajana 1908–1914. [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen]] kansanedustajana hän oli [[Turun läänin pohjoinen vaalipiiri|Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä]] vuosina 1911–1913.<ref name=eduskunta/>
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana Rainio toimi Porissa [[Osuusliike Kansa]]n toisena johtajana. Hänet pidätettiin sodan loppuvaiheessa 5. toukokuuta ja teloitettiin muutamaa päivää myöhemmin [[Porin raatihuone]]en vankityrmässä, vaikka Rainio oli itse vastustanut aseellisen taisteluun ryhtymistä,<ref name=rajala>Rajala, Panu & Rautkallio, Hannu: "Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä", s. 57–58. WSOY 1994. ISBN 951-01980-6-4.</ref> eikä myöskään kuulunut [[punakaarti]]in. Hänen teloituksensa motiiviksi on asiakirjoihin merkitty "valtiolliset syyt",<ref name=narc>[http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=10737 Rainio, Johan Reinhold] Suomen sotasurmat 1914-1922. Viitattu 17.9.2014.</ref> mutta murhan taustalla saattoivat olla Rainion kärkkäät ”Jäärä”-nimimerkillä julkaisemat lehtikirjoitukset, jotka eivät aina miellyttäneet kaupungin porvaristoa. Vuosina 1908–1909 Rainio kävi kiivasta sanailua tuolloin vielä [[Vanhasuomalaiset|vanhasuomalaisiin]] kuuluneen [[Algot Untola]]n kanssa, joka kirjoitti ''[[Satakunta (sanomalehti)|Satakunta]]''-lehteen useilla eri nimimerkeillä sekä vielä myöhemmin nimimerkkiä ”Korppi” käyttäneen ''[[Satakunnan Sanomat|Satakunnan Sanomien]]'' päätoimittajan [[Antero Lamminen|Antero Lammisen]] kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Salmenperä, Eino & Ennekari, Risto | Nimeke = Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003 | sivut = 131 | Vuosi = 2003 | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = Satakunnan Kirjateollisuus Oy | Tunniste = ISBN 952-91539-1-0}}</ref> ''Sosialidemokraatin'' seuraajaksi perustetun ''[[Uusi Aika|Uuden Ajan]]'' päätoimittaja [[Vilho Rantanen (toimittaja)|Vilho Rantanen]] on kertonut, että Rainion murhan syynä olivat juuri hänen ”Jäärä”-nimimerkillä laatimat kirjoituksensa. Rantasen mukaan Rainion hakivat [[Luvia]]n murretta puhuneet suojeluskuntalaiset, jotka hieman myöhemmin surmasivat hänet raa'sti raatihuoneen tyrmässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-4326651 | Nimeke = ”Rehentelivät välttävänsä vastuun” | Selite = [[Tauno Judin]]in haastattelu vuodelta 1966 | Julkaisu = Sisällissota 1918 - punaiset muistot | Julkaisija = Yle Areena | Ajankohta = 5.1.2018 | Viitattu = 9.1.2018}}</ref>
Jussi Rainio on haudattu Poriin [[Käppärän hautausmaa]]lle.<ref>[http://porilaista.blogspot.fi/2012/09/muistomerkit.html Porin muistomerkkejä] Porilaisen marssi -valokuvablogi. Viitattu 24.11.2013.</ref>
| |||