Ero sivun ”Lars von Hellens” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitystä |
|||
Rivi 1:
'''Lars Hjalmar von Hellens''' ([[13. kesäkuuta]] [[1869]] [[Piikkiö]] – [[24. toukokuuta]] [[1953]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[kenraalimajuri]]. Valmistuttuaan [[kadettikoulu]]sta 1887 hän siirtyi [[Keisarin paašikoulu]]un
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] syttyessä kesällä 1914 von Hellens lähti tarkk'ampujapataljoonan komentajana rintamalle. Sodan alkuvaiheessa syyskuun 1914 taisteluissa von Hellens ansaisi taisteluista [[Pyhän Yrjön miekka|Yrjön miekan]]. Loppuvaiheessa vuonna 1917 hän oli kenraalimajuriksi ylennettynä [[Ukraina]]ssa armeijakunnan komentaja. Hänen poikansa [[Max von Hellens]] toimi tällöin isänsä adjutanttina. Kyseinen yksikkö siirtyi vuoden 1917 lopulla itsenäistyneen [[Ukrainan kansantasavalta|Ukrainan kansantasavallan]] armeijan yksiköksi.<ref>Harjula 2013, 97, 100, 235</ref>
Kenraalimajuri von Hellens toimi vuoden 1918 [[Kiova]]ssa saksalaisten miehityshallinnossa, joka käytännössä piti valtaa saksalaisten tukemassa [[Ukrainan valtakunta|Ukrainan valtakunnassa]]. Kun [[keisarillinen Saksa]] antautui [[Ympärysvallat|ympärysvalloille]] marraskuussa 1918, von Hellens palasi Suomeen ja oli Suomen armeijan palveluksessa vuoteen 1929.<ref>Nevalainen 2002, 125</ref> Sen jälkeen hän oli vuodet 1930–1940 [[Helsingin Säästöpankki|Helsingin Säästöpankin]] Hakaniemen konttorin johtaja.<ref name="kbk">[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=189 Kansallisbiografia] viitattu 6.5.2013 (Kenraalit)</ref>
Hänen isänsä oli [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] presidentti [[Lars Theodor von Hellens]], joka sukunsa päämiehenä ylennettiin 1896 Suomen ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna 61.<ref name="kbk"/>
== Lähteet ==
| |||