Ero sivun ”Yhdistys (Suomi)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 195.95.208.246 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Synkkis tekemään versioon.
kh, kirjallisuutta
Rivi 14:
'''Rekisteröimätön yhdistys''' ei ole oikeuskelpoinen eli se ei ole [[oikeushenkilö]], jolla olisi oma itsenäinen selkeästi erotettava omaisuus, [[tase]], tai joka voisi toimia asianomaisena. Sen hallitus ei ole yhteisesti vastuussa jäsentensä kesken päätöksistä, joiden tekoon läsnä olevat jäsenet ovat ottaneet kantaa, vaan vastuu on kulloistenkin yksittäisten toimijoiden kulloisestakin toimenpiteestä.<ref>https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/rekisteroity_ja_rekisteroimaton_yhdistys/rekisteroimatonyhdistys.html</ref> Yhdistyslaki ei säätele rekisteröimättömiä yhdistyksiä muutoin kuin eräissä erikoistapauksissa: myös rekisteröimättömän yhdistyksen toiminta voidaan kieltää, jos se on lainvastaista. Esimerkiksi sotilaallista tai rikollista toimintaa harjoittava rekisteröimätön yhdistys on laiton.
Kuitenkin rekisteröitymättömänkin yhdistyksen toiminnassa voidaan noudattaa [[patentti- ja rekisterihallitus|patentti- ja rekisterihallituksen]] [[yhdistysrekisteri]]in rekisteröityjen yhditystenyhdistysten noudattaman yhdistyslain periaatteita. Esimerkiksi Suomen [[poliisihallitus]] ilmoitti 22. joulukuuta 2016 nostavansa oman ilmoituksensa mukaan kanteen aikaisemman [[Suomen vastarintaliike|Suomen vastarintaliikkeen]], nykyisen [[Pohjoismainen vastarintaliike|Pohjoismaisen vastarintaliikkeen]] Suomen toiminnan rekisteröimättömän yhdistyksen lakkauttamiseksi.<ref>http://yle.fi/uutiset/3-9368596</ref> Kannetta ei nostanut toinen mahdollinen taho, [[valtakunnansyyttäjänvirasto]].<ref>http://yle.fi/uutiset/3-9253651</ref>
 
== Yhdistysten erikoislajeja ==
Rivi 25:
{{pääartikkeli|[[Puolue]]}}
 
[[Puolue]]et ovat yhdistyksiä, joiden tarkoituksiin kuuluu valtiollisiin asioihin vaikuttaminen ja jotka sen vuoksi asettavat ehdokkaita [[vaalit|vaaleissa]]. Yhdistyslaki koskee myös puolueita, mutta lisäksi niistäniitä varten on säädetty erityinen ''puoluelaki''.
 
=== Etu- ja työmarkkinajärjestöt ===
Rivi 33:
{{pääartikkeli|[[Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta]]}}
 
Uskonnollista toimintaa voidaan Suomessa harjoittaa joko yhdistyksissä tai ''uskonnollisissa yhdyskunnissa''. Uskonnollisia yhdyskuntiaJälkimmäisiä ovat [[rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta]], [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko]].<ref>[http://www.minedu.fi/OPM/Kirkollisasiat/uskonnolliset_yhdyskunnat/?lang=fi Opetus- ja kulttuuriministeriö: Uskonnolliset yhdyskunnat] Viitattu 11.9.2014</ref> Näistä on säädetty erikseen [[uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslaissa]], [[kirkkolainsäädäntö|kirkkolaissa]] ja laissa ortodoksisesta kirkosta. Rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin sovelletaan tiettyjä yhdistyslain säädöksiä.<ref>Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453</ref>
 
Valittu toimintamuoto riippuu toiminnan harjoittajien uskonnollisista näkemyksistä. Esimerkiksi [[Vanhoillislestadiolaisuus|Vanhoillislestadiolaisetvanhoillislestadiolaiset]] toimivat yhdistysmuotoisen [[Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys]] ry:n kautta. Sen sijaan vanhoilliset luterilaiset ovat perustaneet oman rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskuntansa ''Suomen luterilaisen tunnustuskirkon'', koska he nimenomaisesti kieltävät evankelis-luterilaisen kirkon olevan [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] johdatuksen piirissä.{{lähde|Koko kappale on lähteetön}}
 
== Yhdistysrekisteri ==
Rivi 43:
Yhdistysrekisteriin merkitään aatteelliset yhdistykset. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan "sellainen on useiden henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen perustama pysyväksi aiottu yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyslain tarkoittama aatteellinen yhdistys eroaa taloudellisesta yhteisöstä siten, että sen tarkoitus ei tähtää voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä sen toiminta voi olla pääasiassa taloudellista. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä."
 
Käytännössä lain käyttämä aatteen käsite on laajempi kuin arkikielessä. Yhdistyksen pohjana oleva aate voi olla esimerkiksi kulttuuritoiminta, urheilu, tieteellinen tutkimus tai vaikkapa tällaisen toiminnan tukeminen. Ainoat rajoitukset yhdistymisvapauteen ovat valtion turvallisuuden alalla. Yhdistys, jonka toiminta sisältää aseiden käyttöä (esimerkiksi ampumaseura), voidaan rekisteröidä vasta sen saatua luvan [[lääninhallitusAluehallintovirasto|lääninhallitukseltaaluehallintovirastolta]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.avi.fi/web/avi/ampumayhdistykset#.WlNJuFVl-po|nimeke=Ampumayhdistykset - Aluehallintovirasto|julkaisu=www.avi.fi|viitattu=2018-01-08|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Kokonaan tai osittain sotilaalliset yhdistykset ovat aina kiellettyjä.
 
===Toiminnan tarkoitus===
Rivi 88:
Yhdistyksen toimintaa ohjataan sen säännöillä. Näissä määritellään yhdistyksen toimiala ja sille sallittu taloudellinen toiminta sekä eräitä muita laissa säädettyjä toiminnan perussääntöjä. Vaikka jälkimmäinen seikka yleensä ilmaistaan yleisellä fraasilla "yhdistys saa tarkoitusperiensä toteuttamiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja", on mahdollista, että yhdistyksen perustajat saattavat haluta aatteellisista syistä kieltää yhdistykseltä jotkin sopimattomiksi katsotut taloudellisen toiminnan alat.
 
Yhdistyksen perustana ovat sen jäsenet, jotka voivat olla joko luonnollisia tai oikeushenkilöitä. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jos säännöissä ei toisin määrätä. Jäsenistä on pidettävä luetteloa. Valtiollisiin asioihin vaikuttavan yhdistyksen jäseninä saa olla vain Suomen kansalaisia tai maassa vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia tai yhdistyksiä, joiden kaikki jäsenet ovat tällaisia. Yhdistyksen jäsenyydestäjäsen voi erota koska hyvänsä. Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä määrätyllä perusteella.
 
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät sen jäsenet [[Yhdistyksen kokous|yhdistyksen kokouksessa]]. Suuremmissa yhdistyksissä päätösvalta voidaan kuitenkin delegoida [[Valtuutettujen kokous|valtuustolle]]. Yhdistyksen päätökseen tyytymätön voi nostaa [[käräjäoikeus|käräjäoikeudessa]] päätöstä vastaan moitekanteen, mikäli päätös on syntynyt sääntöjen tai lain vastaisesti.
Rivi 109:
 
==Yhdistyksen purkaminen==
Vaikka yhdistyksen toiminta olisi lakannut, ei toimimattoman yhdistyksen purkaminen kuitenkaan ole välttämätöntä. Yhdistysrekisterissä onoli vuonna 2014 arviolta 30&nbsp;000–40&nbsp;000 käytännössä toimimatonta yhdistystä, joita ei kuitenkaan ole poistettu rekisteristä. Vaikka yhdistyksillä on velvollisuus noudattaa omia sääntöjään ja laatia kirjanpito ja tilinpäätös, viranomaiset eivät valvo niiden toteutumista.<ref name=rimmi/>
 
Yhdistyksen purku tapahtuu yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsussa tulee mainita, että kyseessä on yhdistyksen purkamiskokous. Purkaminen tapahtuu yhdistyksen sääntöjen mukaisesti joko yhdessä tai kahdessa kokouksessa. Kun kokous on päättänyt yhdistyksen purkamisesta sekä jäljelle jääneiden varojen käytöstä, seuraa loppuselvitys. Loppuselvityksen hoitaa joko yhdistyksen hallitus tai tehtävään valittu selvitysmies tai selvitysmiehet. Loppuselvityksessä yhdistyksen varat ja velat selvitetään, minkä jälkeen laaditaan loppuraportti ja lähetään purkautumisilmoitus yhdistysrekisteriin.<ref name=rimmi/>
 
Jos yhdistykseltä jää varoja, ne käytetään yhdistyksen sääntöjen määräämällä tavalla esimerkiksi siirtämällä toiselle yhdistykselle tai luovuttamalla johonkin kokouksen päätämäänpäättämään kohteeseen. Jos yhdistyksellä on velkoja, purkautuminen estyy. Velkojen hoidosta on sovittava velkojien kanssa tai ryhdyttävä konkurssimenettelyyn. Veloista vastaa yhdistys itse, eivät jäsenet henkilökohtaisesti.<ref name=rimmi/>
 
== Katso myös ==
Rivi 120:
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja. 4. painos. Juva 2010. ISBN 978-951-0-36914-2
 
== Aiheesta muualla ==