Ero sivun ”Ia Đrăngin taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p J.K Nakkila siirsi sivun Ia Drangin taistelu uudelle nimelle Ia Đrăngin taistelu: vietnamin mukainen kirjoitusasu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Taistelu
| nimi = Ia DranginĐrăngin taistelu
| osa_sotaa = [[Vietnamin sota]]a
| kuva = Iadrang-map.jpg
| kuvateksti = Taistelua havainnollistava kartta.
| päivämäärä = [[14. marraskuuta]]–[[1718. marraskuuta]] [[1965]]
| paikka = [[Ia DranginĐrăngin laakso]], [[Vietnam]]
| casus =
| aluemuutokset =
| lopputulos = Kummatkin osapuolet julistavatjulistautuivat olevansataistelun voittajiavoittajiksi
| taistelija1 = [[Yhdysvaltain armeija]]{{Yhdysvallat}}
| taistelija2 = [[{{Pohjois-Vietnamin armeija]]Vietnam}}
| komentaja1 = Eversti [[ThomasHarold BrownG. Moore]]<br>Robert Tully<br>Robert McDade
| komentaja2 = [[Nguyễn Hữu An]]<br>Lã Ngọc Châu<br>Lê Xuân Phôi
| vahvuus1 = 495
| vahvuus2 = yli 2 000
| tappiot1 = 234305 kuollutta, 242kaatunutta<br>satoja haavoittunuttahaavoittuneita
| tappiot2 = 837559–3&nbsp;561 kuollutta, 1 365 haavoittunuttakaatunutta
| huomautus =
}}
'''Ia Đrăngin taistelu''' oli [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] aiikana [[14. marraskuuta]]–[[18. marraskuuta]] [[1965]] käyty taistelu [[Yhdysvallat|amerikkalaisten]] ja [[Pohjois-Vietnam|pohjoisvietnamilaisten]] joukkojen välillä [[Ia Đrăng]]joen laaksossa [[Tây Nguyên|Vietnamin keskiylängöllä]]. Taistelu oli ensimmäinen kerta, kun amerikkalaiset ottivat yhteen pohjoisvietnamilaisten vakinaisen armeijan joukkojen kanssa. Taistelun jälkeen molemmat osapuolet olivat kärsineet satojen miesten tappiot ja molemmat julistautuivat taistelun voittajiksi.
{{lähteetön}}
{{Vietnamin sodan taistelut}}
'''Ia Drangin taistelu''' oli 14. marraskuuta 1965 alkanut ensimmäinen suuri taistelu [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Pohjois-Vietnam]]in vakinaisen armeijan joukkojen välillä [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]].
 
== Taistelu Tausta==
[[Pohjois-Vietnam]]in armeijan joukot olivat hyökänneet [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] erijkoisjoukkojen Plei Men tukikohtaa vastaan [[Pleiku]]n lounaispuolella [[Tây Nguyên|Vietnamin keskiylängöllä]] 19. lokakuuta 1965. Tukikohtaa tukivat [[Vietnamin tasavallan armeija|Vietnamin tasavallan armeijan]] joukot, sekä amerikkalainen [[Yhdysvaltain 1. ratsuväkidivisioona|1. ratsuväkidivisioona]]. 27. lokakuuta kenraali [[William Westmoreland]]in komentama [[Military Assistance Command, Vietnam]] eli MACV määräsi 1. ratsuväkidivisioonan etsimään ja tuhoamaan prikaatinkenraali [[Chu Huy Mân]]in komentamat Pohjois-Vietnamin armeijan rykmentit 32, 33, ja 66. Myös pohjoisvietnamilaiset olivat kiinnostuneta taistelusta amerikkalaisia vastaan. 1. ratsuväkidivisioonan tukikohta An Khessa oli Mânin komentamien joukkojen tiellä näiden edetessä kohti Vietnamin rannikkoa ja hän halusi tiedustella amerikkalaisen divisioonan taistelutapaa. Ia Đrăngin laaksossa pohjoisvietnamilaisia komensi eversti [[Nguyễn Hữu An]].<ref name="eotvw">{{Kirjaviite | Tekijä = Spencer C. Tucker | Nimeke = The Encyclopedia of the Vietnam War | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 527-529 | Selite = Toinen painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-CLIO | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-1-85109-960-3 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Alussa Pohjois-Vietnamin armeijan joukko-osastot hyökkäsivät Yhdysvaltain maahan lasketun{{selvennä|termi? maahanlaskujoukkojen? 28.11.2016}} 7. ratsuväen 1. pataljoonan kimppuun laskeutumisvyöhykkeellä ''LZ X-Ray''{{selvennä|paikkaa voisi täsmentää, esim lähellä jotain tunnetumpaa? 28.11.2016}}. Amerikkalaiset torjuivat hyökkäyksen kahdessa päivässä aiheuttaen viholliselle suuret tappiot.
 
Pohjois-Vietnamin joukkojen tarkkaa olinpaikkaa ei kuitenkaan aluksi tiedetty. 1. marraskuuta amerikkalaiset valtasivat kuitenkin kommunistien kenttäsairaala-alueen noin kahdeksan kilometrin päässä Plei Mestä länteen ja lähialueen tiedustelu osoitti kommunistien joukkojen olevan Ia Đrăngin laakson ja [[Chư Pơng]]in massiivin alueella.<ref name="eotvw" />
Seuravaana päivänä, 17. marraskuuta pohjoisvietnamilaiset yllättivät 7. ratsuväen 2. pataljoonan, kun se oli siirtymässä. Syntyneestä taistelusta tuli verinen. Yhdysvaltain joukoista kuoli melkein 250, mutta pohjois-Vietnamin joukoista yli 800.
 
==Taistelu==
{{Tynkä/Sota}}
[[tiedosto:Bruce Crandall's UH-1D.jpg|thumb|vasen|Amerikkalainen [[Bell UH-1 Iroquois]] tuomassa sotilaita taistelualueelle. Kuvan helikopteria kuljettanut [[Bruce P. Crandall]] palkittiin [[Medal of Honor]]illa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.army.mil/medalofhonor/crandall/profile/index.html | Nimeke = Lt. Col. Bruce P. Crandall - Medal of Honor Vietnam War | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = army.mil | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>]]
Nimen Silver Bayonet I saaneessa operaatiossa 1. ratsuväkidivisioonan joukkoja tuotiin Ia Đrăngin alueelle helikoptereilla 14. marraskuuta.<ref name="dk">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = The Vietnam War: The Definitive Illustrated History | Vuosi = 2017 | Luku = | Sivu = 104-105 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = DK | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-1-4654-5769-1 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref> Everstiluutnantti [[Harold G. Moore]]n komentama 7. ratsuväen 1. pataljoona (1-7 ratuväki) laskettiin LZ X-Ray -nimen saaneelle laskualueelle, jonka luona käytiin operaation kiivaimmat taistelut.<ref name="eotvw" /> Joukkojen laskua edelsi lyhyt tykistökeskitys, jonka jälkeen miehet tuotiin paikalle helikoptereilla, jotka laskeutuivat kazhdeksan kappaletta kerrallaan.<ref name="dk" /> Tulenvaihto pohjoisvietnamilaisen 66. rykmentin 9. pataljoonan kanssa alkoi jo ennen kuin amerikkalaiset olivat saaneet laskettua kaikki joukkonsa alueelle. Pohjoisvietnamilaisten vain hieman aikaisemmin alueelle [[Hồ Chí Minhin huoltotie]]tä pitkin saapunut 66. rykmentti ajautui kaooksen. Rykmentin komentaja ei ollut amerikkalaisten saapuessa paikalla, vaan rykmenttiä komensi sen poliittinen komissaari Lã Ngọc Châu. Châun 9. pataljoona hyökkäsi amerikkalaisten laskualuetta vastaan etelästä, mutta Mooren onnistui järjestää joukkonsa ja ottaa puolustusasemat. Etelään sidottujen Mooren joukkojen tueksi lennätettiin 2. pataljoonan B-kommpania. Yksi Mooren joukkueista jäi eristyksiin sen edettyä liian pitkälle, mutta samalla se esti Châun joukkoja paikantamasta amerikkalaisten pääpuolususlinjaa. Nguyễn Hữu An oli saapunut taistelupaikalle ensimmäisen päivän keskipäivänä ja perusti kenttäpäämajan.<ref name="eotvw" />
 
Aamun sarastaessa 15. marraskuuta Châu lähetti amerikkalaisia vastaan 7. pataljoonansa. Amerikkalaiset saivat samalla vahvistuksia everstiluutnantti Robert Tullyn johtamasta 5. ratsuväen 2. pataljoonasta. Châun johtamat hyökkäykset torjuttiin ja aikaisemopana päivänä eristyksiin jäänyt ja miltei tuhoutunut joukkue saatiin vihdoin vedettyä taakse. Amerikkalaisten [[Boeing B-52 Stratofortresses]]-pommikoneet aloittivat ilmapommitukset kommunisteja vastaan ja samalla laskualueelle tuotiin myös lisää tykistöä, minkä jälkeen amerikkalaisilla oli käytössän 24 kenttätykkiä. Varhain seuraavana aamuna amerikkalaiset torjuivat helposti kommunsitien uuden hyökkäyksen ja alueelle saapui everstiluutnantti Robert McDaden johtama 7. ratsuväen 2. pataljoona (2-7 ratsuväki) ja Mooren pataljoona lennätettiin Camp Hollowayn tukikohtaan Pleikuun.<ref name="eotvw" />
 
17. marraskuuta amerikkalaiset hylkäsivät LZ X-Rayn, jotta ilmavoimien B-52 pommikoneet voisivat suorittaa ilmaiskujaan alueella. Tullyn komentamat joukot määrättiin LZ Columbukselle, jonne tuli rakentaa tulitukikohta. McDaden komentama 2-7 ratsuväki ja 1-7 ratsuväen A-komppania määrättiin puolestaan etenemään LZ Albanylle muutaman kilometrin päähän, jossa joukkojen tuli paikantaa kommunistien joukot uudelleen. Kommunistien puolella Nguyễn Hữu An oli edellisenä yönä määrännyt Lê Xuân Phôin komentaman 66. rykmentin 8. pataljoonan etenemään kohti LZ X-Raytä ja hyökkäämään amerikkalaisia vastaan. Phôilla ei ollut suoraa yhteyttä kenttäpäämajaan, eikä hän näin tietänyt amerikkalaisten hylkäävän parhaillaan LZ X-Rayn aluetta. Hänen joukkonsa törmäsivät McDaden johtamiin joukkoihin yllättäen. McDaden joukot olivat edenneet pitkänä jonona korkean elefanttiruohon ja viidakon läpi, jolloin Phôi määräsi joukkonsa katkaisemaan amerikkalaisten jonon useaan osaan pyytäen samalla tukea lähistön 33. rykmentin 1. pataljoonalta. McDaden joukoilla ei ollut juurikaan aikaisempaa taistelukokemusta ja ne menettivät joukkonsa yhtenäisyyden. Taistelusta muodostui useita erillisiä pieniä taisteluja jonon eri kohdissa. Amerikkalaisten tulituki tuli mahdolliseksi vasta pari tuntia taistelun alkamisen jälkeen joukkojen onnistuttua viimein merkitsemään omat asemansa savukranaatein. Molemmat hyökkäävän kahden pohjoisvietnamilaisen pataljoonan komentajat sdaivat surmansa amerikkalaisten tykistötulessa ja [[napalmi]]lla tehdyissä ilmaiskuissa. Iltapäivällä LZ Columbuksella olleen 5. ratsuväen 1. pataljoonan B-komppania määrättiin McDaden joukkojen avuksi. Haavoittuneet saatiin evakuoitua LZ Albanyltä ja pohjoisvietnamilaiset vetäytyivät ennen aamunkoittoa 18. marraskuuta.<ref name="eotvw" />
 
==Seuraukset==
Amerikkalaiset olivat menettäneet taistelujen aikana 305 miestä kaatuneina<ref name="eotvw" /> ja satoja haavoittuneina.<ref name="dk" /> Pohjoisvietnamilaisten tappiot vaihtelevat lähteestä riippuen. Amerikkalaiset arvioivat 3&nbsp;561 pohjoisvietnamilaisen kaatuneen ja vietnamilaisten mukaan he menettivät 559 miestä kaatuneina ja 669 havoittuneina. Vietnamilaisten lähteiden todenperäisyys on kyseenalaistettu myös taisteluun osallsituneiden vietnamilasiten veteraanien taholta.<ref name="eotvw" /> Taistelun molemmat osapuolet julistautuivat sen voittajiksi. Yhdysvallat kärsi pienemmät tappiot ja valtasi haluamansa alueet. Pohjoisvietnamilaiset osoittivat puolestaan kykenevänsä otamaan yhteen amerikkalaisten kanssa tuhoutumatta ja toimintaa amerikkalaisia vatsaan saatettiin jatkaa samoilla joukoilla myöhemmin.<ref name="dk" />
 
Ia Đrăngin taistelu oli ensimmäinen yhteenotto Pohjois-Vietnamin vakinaisten joukkojen ja amerikkalaisten välillä ja sen kulku osoitti monien tulevien taistelujen piirteet. Yhdysvallat luotti teknologiaan ja tulivoimaan, jolla vihollsielle oli tarkoitus tuopttaa raskata tappioita ennen, kuin nämä tyypilliseen tapaansa vetäytyivät. Vietnamilaiset tajusivat puolestaan ratkaisun amerikkalaisten tulituelle olevan amerikkalaisten lähellä pysyttelyn, mikä teki esimerkiksi ilmaiskuista vaarallisia myös amerikkalaisten joukoille.<ref name="dk" />
 
Kenraaliluutnantiksi sittemmin ylennyt Harold Moore kirjoitti Ia Đrăngin taistelusta kertovan muistelman ''[[We Were Soldiers Once… and Young]]'', josta tehtiin myöhemmin myös elokuvaversio ''[[Olimme sotilaita]]''.<ref name="dk" />
 
==Lähtet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Vietnamin sodan taistelut]]
[[Luokka:1965]]