Ero sivun ”Porin kuoppakaupunki” versioiden välillä

'''Porin kuoppakaupungiksi''' kutsutaan vuoden 1852[[Pori]]n [[Porin palo 1852|Porinvuoden 1852 palon]] jälkeen nykyisen [[Päärnäinen|VI kaupunginosan]] (Päärnäisten) alueelle syntynyttä asutusta, joka muodostui pehmeään [[Kangasmetsä|hiekkakankaaseen]] kaivettuihin maakuoppiin tehdyistä alkeellisista asumuksista. Suomen oloissa ainutlaatuisessa kuoppakaupungissa arveltiin parhaimmillaan olevan 1860-luvun alussa noin 500 asukasta.<ref name=pel>[http://www.pelastustieto.fi/2002/pt502-3.html "Porin palo synnytti kuoppakaupungin", Pelastustieto 5/2002.] Viitattu 26.7.2013.</ref> Porin [[maistraatti]] ei kiinnittänyt aluksi huomiota kuoppakaupunkiin, mutta kun sen olosuhteista syntyi keskustelua [[Helsinki|Helsingissä]] asti, se päätettiin vuonna 1860 hävittää. Päärnäisten alue kaavoitettiin 1865, mutta viimeiset asuinkuopat täytettiin vasta 1890-luvulla.

Vuoden 1852 kaupunkipalo tuhosi [[Pori]]nPorin rakennuskannasta 75 prosenttia ja jätti kaupungin 6&nbsp;377 asukkaasta kodittomiksi noin 4&nbsp;600.<ref name=pel/> Rikkain väestönosa ryhtyi välittömästi rakentamaan uusia asuntoja entuudestaan [[Asemakaava|kaavoitetulle]] alueelle. Vähemmän varakkaat puolestaan muuttivat väliaikaisesti sukulaistensa luokse lähipitäjiin tai vuokrasivat asuntoja tulelta lähes kokonaan säästyneestä [[Itätulli|V kaupunginosasta]] (Itätullista). Kaikkein köyhimmät Porin asukkaat suuntasivat kaupungin lounaispuoellalounaispuolella sijaitsevalle [[Päärnäinen|Päärnäisten]] nummelle ja rakensivat itselleen asumuksia kaivamiinsa maakuoppiin. Paikalla oli aikaisemmin ollut muun muassa [[Venäjän keisarikunnan armeija|Venäjän armeijan]] harjoituskenttä ja tiilitehtaita. Kuoppakaupungin asumuksille kyhättiin alkeelliset kattorakenteet palaneen kaupungin raunioista löytyneistä laudanpätkistä ja muun muassa [[Olki|oljista]]. Laudoilla vuorattiin myös kaivantojen seiniä. Kuopissa oli yleensä maalattia ja yhteen nurkkaan rakennettu tulisija.<ref name=pori>[http://www2.pori.fi/smu/sivut/index.php?p=646 Porin kaupunki – Päärnäinen eli VI osa] Viitattu 26.7.2013.</ref>

Palon jälkeen Poriin tehtiin uusi asemakaava. Tonttien hinnat olivat kuitenkin niin korkeita, ettei kuoppakaupungin asukkailla yleensä ollut niihin varaa, minkä takia väliaikaiseksiväliaikaisiksi tarkoitetuista asumuksista alkoi muodostua pysyviä asuntoja. Ajan myötä niistä tehtiin käytännöllisempiä muun muassa tulisijoja parantelemalla, lautalattioilla ja katonrajaan rakennetuilla ikkunoilla. Vaikka asumuksia kuvailtiin lehdistössä ”kuiviksi ja lämpimiksi”, levisivät kulkutaudit usein niiden asukkaiden joukossa. Asiaan vaikutti myös alueen puutteellinen hygienia.<ref name=pori/>

Porin [[maistraatti]] ei aluksi kiinnittänyt huomiota kuoppakaupungin asuinoloihin. Se katsoi, että kaupungissa oli tarpeeksi työpaikkoja ja jokaisella oli siis mahdollisuus ostaa tai vuokrata kunnollinen asunto. Kuoppakaupungin olosuhteista syntyi kuitenkin laajaa lehtikirjoittelua aina pääkaupunkia [[Helsinki]]äHelsinkiä myöten. Sen ansiosta kaupungin johto alkoi pitää aluetta häpeällisenä, ja vuonna 1860 maistraatti päätti ratkaista ongelman määräämällä kuoppakaupungin hävitettäväksi.<ref name=pel/><ref>[http://www.ennenjanyt.net/3-02/pori.htm Ari Höyssä & Jarkko Keskinen: "Perinteistä kaupunkisuunnittelua uudistuvassa kaupungissa"] Viitattu 26.7.2013.</ref>