Ero sivun ”Pristina” versioiden välillä

| suuntanumero =

'''Pristina'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2378#kosovo | Nimeke = Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet | Ajankohta = 18.3.2011 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 12.4.2011}}</ref> ({{k-sq|Prishtina}}, {{k-sr|Приштина|Priština}}) on [[Kosovo]]n pääkaupunki. Vuoden 2011 väestönlaskennasssaväestönlaskennassa sen asukasluku oli 198&nbsp;897.<ref name="cp"/> Suurin osa kaupungin asukkaista on [[albaanit|albaaneja]]. Pristina oli yksi keskiaikaisen Serbian pääkaupungeista ja myöhemmin autonomisen Kosovon pääkaupunki. Siitä tuli itsenäisen Kosovon pääkaupunki Kosovon annettua itsenäisyysjulistuksen vuonna 2008. Serbia ei ole tunnustanut maan itsenäisyyttä ja pitää Kosovoa edelleen osana Serbiaa.

Arkeologisten kaivausten mukaan nykyisen Pristinan alueella on ollut asutusta jo [[neoliittinen kivikausi|neoliittiselta kivikaudelta]] lähtien. [[Illyrialaiset]]asuttivat alueen 300-luvulla [[eaa.]] ja [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] aikana alue tunnettiin välietappina Naissuksen ([[Niš]]), Lissumin ([[Ljes]]) ja Skupin ([[Skopje]]) välillä. 10-luvulla jaa. noin 12 kilometrin päähän nykyisestä Pristinasta kasvoi Ulpiana ([[Lipljan]]) niminen roomalaiskaupunki. [[Justinianus I]] källeenrakennuttijälleenrakennutti kaupungin 500-luvulla ja se sai nimen Justiniana Secunda. [[Slaavit|Slaavien]] valloitettua alueen kaupunki kuitenkin hävisi historiankirjoista. Varhaisen slaavilaisen [[Serbia]]n valtion aikana alue vaurastui [[hopea]]kaivosten seurauksena ja Serbian kuningas [[Milutin]] (1282-1321) teki Pristinasta maan pääkaupungin. Kuningas [[Stefan Uroš III]] vietti suuren osan ajastaan Pristinassa ja hänen pojallaan [[Stefan Dušan]]illa oli kaupungissa palatsi, jossa hän tapasi [[Konstantinopoli]]ta paenneen keisari [[Johannes VI Kantakuzenos]]in. Dušanin palatsi sijaitsi todennäköisesti nykyisen kellotornin ja Pazar-moskeijan välissä. [[Stefan Uroš V]]:n valtakauden jälkeen Pristinasta tuli [[Vuk Branković]]in pääkaupunki ja säilyi sellaisena myös serbien kärsittyä tappion [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnalle]] [[Kosovo Poljen taistelu]]ssa vuonna 1389. [[Serbian despotaatti|Serbian despotaatin]] aikana Pristina oli yksi Serbian kaupan keskuksista. Kaupungissa oli [[Ragusan tasavalta|ragusalaisten]] kauppiaiden siirtokunta ja se ytuli tunnetuksi [[turnajaiset|turnajaisistaan]].<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja G. Lecomte | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume VIII (Ned-Sam) | Vuosi = 1995 | Luku = | Sivu = 335-337 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = E. J. Brill | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 90 04 09834 8 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>

Osmanien muodostama uhka jatkoi kasvuaan ja vuonna 1439 osmanit asettivat [[Ishak Bey]]n edustajakseen Pristinassa ja hallitsivat kaupunkia kokonaan vuoteen 1455 mennessä. Serbian kuninkaiden palatsi tuhottiin ja sen tilalle rakennettiin muita rakenn8uksia, kuten Pazar-moskeija. Alueen hallinnollinen keskus siirrettiin Pristinasta [[Vučitrn]]iin, mutta se säilytti taloudellisen merkityksensä paljolti sen ragusalaisen siirtokuntansa ansiosta. 1500-luvulla kaupungissa matkailleet kuvailivat sitä rikkaaksi. Kaupunki kärsi mittavat tuhot [[Suuri Turkin sota|suuren Turkin sodan]] aikana ja etenkin vuonna 1689, jolloin itävaltalaiskenraali Piccolomini valtasi Pristinan ja Skopjen serbien ja katolilaisten [[albaanit|albaanien]] tukemana. Itävaltalaisten vetäytyessä 1690 heidän mukanaan pohjoiseen lähti suuri osa alueen serbitaustaisesta väestöstä osmanien kostotoimien pelossa. Saman tapainen muuttoaalto käynnistyi myös [[Itävallan–Turkin sota (1737–1739))|Itävallan–Turkin sodan]] aikana vuonna 1737. Serbien tilalle muutti [[islam]]in uskoisia albaaneja Albaniasta. 1700-luvulla Pristinaa hallitsivat sittemmin osmanien alaisuudessa noin vuosisadan ajan gjinollien albaanisuku. Vuonna 1800-luvulla kaupungissa oli noin 9&nbsp;000-12&nbsp;000 asukasta ja kaupungin taloudellinen merkitys väheni. Vuonna 1910 Pristinassa oli yhteensä 4&nbsp;00 taloutta ja sen asukkaat muodostuivat albaaneista, serbeistä, juutalaisista, romaneista ja [[tšerkessit|tšerkesseistä]]. Talouksista 3&nbsp;200 oli muslimeja, 531 ortodoksisia ja 65 juutalaisia.<ref name="eoi" />

Serbian armeija valloitti Pristinan [[Ensimmäinen Balkanin sota|ensimmäisen Balkanin sodan]] aikana vuonna 1912 ja tällä kertaa kaupungista pakeni sen muslimitaustaisia asukkaita muuttoliikkeessä, joka jatkui aina [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikoihin ja sen jälkeenkin. Vuonna 1913 kaupoungissakaupungissa oli 18&nbsp;174 asukasta. [[Bulgaria]] valtasi kaupungin vuonna 1915 ja serbit jälleenvaltasivat sen vuonna 1918. Vuopsien 1918 ja 1941 välillä kaupunki oli osa [[Jugoslavian kuningaskunta]]a ja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana se oli osa [[Natsi-Saksa]]n ja [[Italia]]n hallitsemaa [[Suur-Albania]]a. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungista tuli [[Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta|sosialistiseen Jugoslaviaan]] kuuluneen Kosovon ja Metohijan autonomisen alueen (myöhemmin yksinkertaisesti Kosovo) pääkaupunki, sekä maan albaanivähemmistön kulttuurillinen ja poliittinen pääkaupunki.<ref name="eoi" /> Vuonna 1990 Jugoslavian presidentti [[Slobodan Milošević]] lakkautti Kosovon autonomian ja alue siirrettiin Serbian suoraan hallintaan. [[Kosovon sota]] alkoi vuonna 1996 [[Kosovon vapautusarmeija]]n aloitettua laajamittaiset hyökkäykset ja serbien ryhdyttyä vastatoimiin. [[Nato]] aloitti Jugoslavian pommituksen vuonna 1999, johon serbit vastasivat aloittamalla Kosovon etniset puhdistukset. Rauhansopimuksen jälkeen alueen otti hallintaansa [[YhdistyneetyYhdistyneet kansakunnat|YK]] ja Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Nykyisin Pristina on Serbian edelleen osanaan pitämän itsenäisen Kosovon pääkaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-europe-18328859 | Nimeke = Kosovo profile | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 12.8.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>