Ero sivun ”Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Pommitusten puolesta: -näille näkemyksille tulisi olla perusteita ts. lähdepohjaa, joten toinen (2.) lähdekypsäri esitetään tähän alakohtaan. |
p →Lento kohti Hiroshimaa ja atomipommin pudottaminen: -lisätty sinistys; sinistys ohjaa tehtävää suorittaneen -hlön--nimelle-. |
||
Rivi 31:
Turvallisuutta lisättiin sillä, että pommi viritettiin räjähdyskuntoon vasta lennon aikana. Sähkösytytin asennettiin paikoilleen noin neljää tuntia ennen pommitusta. Tämän jälkeen oli olemassa mahdollisuus, että läheisen ukkosen sähkökenttä räjäyttäisi pommin. Viimeisenä pommiin kierrettiin vihreiden tulppien tilalle punaiset tulpat, jotka tekivät siitä käyttökuntoisen aseen. Koneen miehistöstä suurin osa ei tiennyt lastina olevan atomipommi,<ref>Herlin s. 89</ref> he tiesivät ainoastaan, että pommin teho vastasi noin 20 000 tonnia trotyyliä.
Juuri ennen Japanin rannikolle saapumista miehet pukivat ylleen tulenkestävästä kankaasta ja terässuomuista tehdyt erikoispuvut, joiden piti suojata heitä mahdolliselta ilmatorjuntatulelta. Lisäksi joka miehelle oli luovutettu erityiset polaroidut hitsaajanlasit, jotka suojaisivat heidän näkönsä pommin kirkkaalta valonvälähdykseltä. [[Theodore J. Van Kirk|Koneen navigaattorin]] ranteessa oli erityinen koneen nimellä varustettu erikoisrannekello, joka oli asetettu näyttämään Hiroshiman aikaa.<ref>Herlin s. 128</ref>
Miehistö veti suojalasit silmilleen hieman ennen pommin räjähdystä. Pommi irtosi kiinnikkeistään kello 08.15, ja huomattavasti kevyempänä kone hypähti noin kolme metriä korkeammalle. Pommi näytti hetken aikaa vaappuvan ilmassa ennen kuin alkoi pudota. Pommi lensi ilmassa yhdeksän kilometriä. 43 sekunnin kuluttua pommin ujeltaessa kohti maata sen ilmanpainevipu toimi.
| |||