Ero sivun ”Aminohapot” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pieniä viilauksia
Rivi 1:
[[Kuva:AminoAcidball.svg|thumb|right|220px|Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH<sub>2</sub>), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R).]]
 
'''Aminohapot''' ovat [[orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]], joissa on sekä [[amiini|amino]]- (-NH<sub>2</sub>) että [[karboksyylihappo|karboksyyliryhmä]] (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.<ref name="BI5">{{BI5|160}}</ref> [[Aminoryhmä]] on emäksinen ja [[karboksyyliryhmä]] hapan. Aminohapot polymeroituvat [[Polypeptidi|polypeptideiksi]]. Polypeptidiketjun pituuden ylittäessä 50, joistaniitä aletaan pisimpiäyleensä kutsutaankutsua [[proteiini|proteiineiksi]]. Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on 20, joista 11 elimistö osaa itse valmistaa. Loput yhdeksän välttämätöntä aminohappoa on saatava ravinnosta. Soluissa aminohapot valmistetaan entsyymien ohjaamana.
 
==Kemiallisia ominaisuuksia==
Rivi 7:
Aminohapot esiintyvät tavallisimmin fysiologisessa pH:ssa (pH&nbsp;7,4) [[kahtaisioni|kahtaisioneina]], jolloin karboksyyliryhmä on negatiivisesti varautunut ja [[aminoryhmä]] on positiivisesti varautunut. Jos aminohapon aminoryhmä on sitonut saman aminohapon karboksyyliryhmän luovuttaman vetyatomin, tapahtumaa kutsutaan sisäiseksi suolanmuodostukseksi. Näin muodostunut COO<sup>&minus;</sup>-ryhmä voi sitten toimia [[emäs|emäksenä]] ja NH<sub>3</sub><sup>+</sup>-ryhmä [[happo]]na. Koska aminohappo on sekä happo että emäs, sitä sanotaan [[amfolyytti]]seksi yhdisteeksi.
 
Aminohapot voivat [[polymeeri|polymeroitua]], jolloin ne muodostavat [[peptidi|peptidejä]]. Tällöin aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin kondensaatioreaktiossa. Kaikki [[proteiini]]t ovat muodostuneet useista kymmenistä, jopa sadoista tai tuhansista polymeroituneista aminohapoista ([[polypeptidi]]). Proteiinien rakenneosina esiintyy noinyleisesti 20 erilaista alfa-aminohappoa &ndash; kaikkia lajeja ei kuitenkaan ole mukana jokaisessa proteiinissa, ja joissain tapauksissa peptidiketjussa oleva aminohappo voi muuntua vielä näistä 20 poikkeavaksi. Proteiinien aminohapot ovat optisesti aktiivisia ja kaikki L-isomeerejä, lukuun ottamatta yksinkertaisinta aminohappoa eli [[glysiini]]ä, jonka alfa-hiiliatomiin on amino- ja karboksyyliryhmän lisäksi liittynyt kaksi vetyatomia.
 
Aminohapot pysyvät koossa yli 100&nbsp;°C:ssa proteiinien hajottua. Ensimmäisenä hajoavat kysteiini 175&ndash;178&nbsp;°C:ssä ja glutamiini 185&ndash;186&nbsp;°C:ssa, ja aminohapot alkavat kiehua vasta yli 200&nbsp;°C:ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.markushirsila.com/content/files/LuK_2004.pdf| Nimeke = a -aminohapot| Tekijä = Markus Hirsilä| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =24.7.2004 | Julkaisupaikka =Jyväskylän yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Kemian laitos, Orgaanisen kemian osasto | Julkaisija = | Viitattu = }}</ref>