Ero sivun ”Kangasala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Viittausvirheen korjaus. |
||
Rivi 42:
Kangasalan kaupungin pinta-alasta noin neljännes on vettä ja Kangasalan alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan kuuluisat maisemat muodostuvat harjujen kyljissä sijaitsevista järvistä. Kolme Kangasalan suurinta järveä ovat [[Vesijärvi (Pirkanmaa)|Vesijärvi]], [[Längelmävesi]] ja [[Roine]]. Vesijärvi laskee Längelmäveden eteläosaan. Längelmävedestä vesi virtaa [[Kaivannon kanava]]n kautta Roineeseen ja sieltä edelleen [[Mallasvesi|Mallasveteen]] ja [[Vanajavesi|Vanajaveteen]]. Muita merkittäviä järviä ovat [[Heposelkä]], [[Kirkkojärvi (Kangasala)|keskustan Kirkkojärvi]], [[Kirkkojärvi (Sahalahti)|Sahalahden alueen Kirkkojärvi]], [[Keljonjärvi]], [[Pakkalanjärvi]] sekä osittain Kangasalan puolella sijaitsevat [[Kaukajärvi (järvi)|Kaukajärvi]], [[Palijärvi (Pirkanmaa)|Paalijärvi]] ja [[Pälkänevesi]].
Kangasalan poikki kulkeva harjujakso jakaa kunnan kahteen toisistaan melko selvästi eroavaan puoliskoon. Kunnan eteläosassa maasto on melko tasaista ja sitä hallitsevan Roineen rannoilla sijaitsee suurin osa kunnan pelloista. Pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia ja Vesijärven ympärillä sekä Längelmäveden itäpuolella on useita melko korkeita mäkiä, muiden muassa Valkeavuori lähellä Heponiemeä (178 m mpy.) ja Sahalahden Kaakonvuori (180 m mpy.). Vesijärven ja Längelmäveden välinen kannas on kauttaaltaan mäkinen ja useat järvien lahdet pistävät syvälle sen sisään.<ref name="Tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa – Maantieteellis
=== Kylät ===
Rivi 193 ⟶ 192:
Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat ''[[Liuksialan kartano]]'', jossa on asunut kuningatar [[Kaarina Maununtytär]] 1500-luvun lopulla ja ''[[Wääksyn kartano]]'', jossa on asunut [[Kaarina Hannuntytär]]. Muita mainittavia kartanoita ovat ''[[Lihasulan kartano]]'', ''Sorolan kartano'' ja ''Tavelan kartano''.
Kangasalan järvien laskuväylät ovat aikojen kuluessa muuttuneet melkoisesti. Vanhimpina aikoina Längelmävesi ja Vesijärvi purkautuivat Roineeseen [[Sarsanvirta]]a myöten, ja Pälkänevesi laski Längelmäveteen Iharissa olleen salmen kautta. Kesäkuussa [[1604]] tapahtui luonnonmullistus, jossa Pälkänevesi puhkaisi uuden laskuväylän – [[Kostianvirta|Kostianvirran]] – [[Mallasvesi|Mallasveteen]], Sarsanvirta kuivui, veden virtaus Iharissa kääntyi päinvastaiseksi ja syntyi [[Iharinkoski]]. Tämän seurauksena Pälkänevesi alkoi tulvia yli äyräidensä, ja myös Längelmäveden pinta nousi. Tulvavahinkojen vähentämiseksi suoritettiin muun muassa Mallasveden laskuväylän Valkeakosken perkaus 1820-luvulla. Tästä huolimatta Längelmäveden pinta nousi jatkuvasti ja oli lopulta kaksi metriä Roineen pintaa korkeammalla. Lopulta päätettiin puhkaista Längelmäveden ja Roineen välinen kannas sen kapeimmalta kohdalta. Huhtikuussa [[1830]] [[Kaivannon kanava]]n vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. [[Längelmävesi|Längelmävettä]] ja [[Roine]]tta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.<ref name="Tarmio"/>
[[Kangasalan kirkko|Kangasalan kivikirkko]] on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko sekä suomalaisen tietosanakirjan isä [[Agathon Meurman]] asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. [[Urut|Urkuja]] on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.
| |||