Ero sivun ”Eino Leino” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korj. tyttären nimi
Rivi 36:
[[Tiedosto:Hövelö 1932.JPG|thumb|left|Eino Leinon syntymäkoti Hövelö Paltaniemellä. Tilan vanha päärakennus oikealla. Kuva Erkki Mikkola, 1930-luku.]]
 
Leinon runokokeilut alkoivat jo kouluvuosina. Ensimmäisen runonsa hän sai julkisuuteen 12-vuotiaana, kun ''Kajaanin linna'' ilmestyi ''[[Hämeen Sanomat|Hämeen Sanomissa]]'' syksyllä 1890 lehden päätoimittajan Oskar Lönnbohmin myötävaikutuksella.<ref name="hs1890">{{Lehtiviite | Otsikko = Kajaanin linna | Julkaisu = Hämeen Sanomat | Ajankohta =26.9.1890 | Numero =77 | Sivut =3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/9069#?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 02.07.2016 }}</ref> Hämeenlinnan lyseon toverikunnan käsin kirjoitettuun ''Vasama''-lehteen kirjoitettuja runoja ilmestyi myöhemmin uusina versioina Leinon ensimmäisessä runokokoelmassa ''[[Maaliskuun lauluja]]'' (1896).<ref name=maalis/> Hämeenlinnan kouluvuosina Leino kartutti tietojaan maailmankirjallisuudesta. [[Antiikin kirjallisuus|Antiikin kirjailijat]] tulivat tutuiksi [[latina]]n tunneilla. Hän oppi lukemaan alkukielillä myös [[Saksan kieli|saksan]]- ja [[Ranskan kieli|ranskankielisiä]] tekstejä – [[Heinrich Heine]]a, [[Friedrich Nietzsche]]ä, [[Émile Zola]]a, [[Guy de Maupassant]]ia. Leino aloitti uran maailmankirjallisuuden suomentajana [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergin]] ''[[Kuningas Fjalar]]inilla'', jonka [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]] julkaisi 1894.<ref name="KRONO"/>
 
Koti- ja kouluympäristönsä tapahtumia Leino kuvaili elämänsä lopulla muistelmateoksessaan ''Elämäni kuvakirja'' (1925).