Ero sivun ”Matti Visanti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Kirjallisuus: linkki pois, luettavissa vain jyun kirjastossa |
seinäjoesta tarkemmin |
||
Rivi 27:
Lopetettuaan opiskelunsa Visanti muutti [[Vaasa]]an, jonne hänen perheensä oli myös muuttanut isän saatua viran [[Mustasaari|Mustasaaren]] kirkkoherrana. Vaasassa ei ollut tarjolla arkkitehdin töitä, niinpä Visanti keskittyi enemmän kuvataiteisiin. Hän teki kirjankuvituksia Oulun Lyseosta tuttujen kirjailijoiden [[Kyösti Wilkuna]]n ja [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemen]] teoksiin. Visanti suunnitteli myös [[Vaasan merkki|Vaasan mallin]] postimerkin [[Vaasan senaatti|Valkoisen Suomen senaatille]] vuonna 1918.<ref name="makela" />
Vuonna 1916 Visanti perusti Vaasaan yhdessä arkkitehti [[Artturi Helenius|Artturi Heleniuksen]] ja rakennusmestari [[Hugo Myntti|Hugo Myntin]] kanssa arkkitehtuuritoimiston Björklund–Helenius–Myntti. Helenius jäi pois toimistosta vuonna 1918, jolloin toimiston nimeksi muutettiin Björklund & Myntti. 1920-luvun alkupuolella myös Hugo Myntti vetäytyi toimistosta. Toimistossa harjoittelijoina ovat toimineet muun muassa [[Alvar Aalto]] ja [[Göteborg]]in kaupunginarkkitehti [[Sten Branzell]]. Visannin arkkitehtuuri edustaa pääasiassa [[1920-luvun klassismi|1920-luvun uusklassismia]]. Hän luopui arkkitehtuurista 1930-luvulla [[funktionalismi]]n saatua arkkitehtuurissa valta-aseman. Arkkitehtina Visanti oli kuitenkin hyvin tuottelias. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia on pääasiassa [[Etelä-Pohjanmaa]]lla.<ref name="makela" /> Seinäjoelle Visanti suunnitteli yhteensä parikymmentä rakennusta, mutta niistä valtaosa on purettu uudempien tieltä. Jäljellä ovat Puskantien koulurakennus (nyk. nuorisotalo), Keskuskadun Seurahuone ja Marttilan koulun vanha osa<ref name=hautanen/><ref name=inventointi>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Rakennusinventointi Seinäjoen kaupungin keskusta-alueella| Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu =8–9 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo| Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/asuminenjaymparisto/kaavoitus/asemakaavat/01keskusta/f62RM4ZLR/Inventointiraportti_keskusta-alue2011_valmis_paino_pieni.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 29.12.2017| Kieli = }}</ref>. Arkkitehtina hän työskenteli vuosina 1916–1932.<ref name="Termonen 163">Teuvo Termonen, s. 163.</ref>
Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Kuvituksista tärkeimmäksi nousi [[Kalevala]]n kuvittaminen. Visanti onkin ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Hän aloitti Kalevalan kuvituksen tekemisen jo 1920. Samoihin aikoihin [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ilmoittanut, ettei ehkä saisi Kalevalan kuvitustaan valmiiksi. Koru-Kalevala, jonka ulkoasun Gallen-Kallelan oli suunnitellut julkaistiin 1922, mutta kokonaan kuvitettua Kalevalaa Gallen-Kallela ei koskaan saanut valmiiksi. Koru-Kalevalan julkaisemisen myötä [[WSOY]] irtisanoi sopimuksensa Kalevalan kuvittamisesta Visannin kanssa. Akseli Gallen-Kallela kuoli 1931 ja Kalevalan 100-vuotisjuhlia vietettäisiin 1935, mikä sai Visannin tarttumaan uudelleen Kalevalan kuvitustyöhön. Visanninkaan kuvitus ei kuitenkaan valmistunut 100-vuotisjuhliin. Kalevalan kuvittamisesta oli tullut hänelle kuitenkin jo lähes pakkomielle ja vuosina 1934–1937 hän työskenteli kuvituksen parissa hyvin intensiivisesti, vaikkei teosta ollut kukaan lupautunut kustantamaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Lopulta vuonna 1938 kuvitetun Kalevalan julkaisi Kustannusosakeyhtiö Kalevala, jonka oli perustanut Visannin ystävä vaasalainen kauppaneuvos Frithjof Tikanoja.<ref name="makela" />
Rivi 33:
Paitsi kirjankuvittajana on Visanti tullut tunnetuksi myös monista muistomerkeistään. Ensimmäinen merkittävä Visannin suunnittelema muistomerkki on [[Napuen taistelu]]n muistomerkki [[Isokyrö]]ssä vuodelta 1920. Muistomerkkien, sankaripatsaiden ja kuvitusten lisäksi monista taidemuseoista löytyy Visannin grafiikkaa, maalauksia ja piirustuksia. Postikortteja häneltä tiedetään vain yksi tai kaksi kappaletta.<ref name="Termonen 163"/> Visanti on tehnyt myös [[Ranuan kirkko|Ranuan kirkon]] alttaritaulun ''Jeesuksen toinen tuleminen''.<ref name="makela" />
Visannille myönnettiin taiteilijaeläke hänen kuolinvuonnaan 1957. Seinäjoen keskustaa etelästä pohjoiseen halkova Puistopolku nimettiin 2010-luvulla Matti Visannin kujaksi<ref name=hautanen>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/maakunnan-mies-1.1202292 | Nimeke = Maakunnan mies| Tekijä = Hautanen, Raimo| Tiedostomuoto = | Selite = Mielipidekirjoitus.| Julkaisu =Pohjalainen | Ajankohta = 30.5.2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =31.12.2017 | Kieli = }}</ref>.
Matti Visanti oli naimisissa vuodesta 1918 taidemaalari [[Eemu Myntti|Eemu Myntin]] sisaren taidemaalari [[Lyyli Visanti|Lyyli Myntin]] kanssa. Visannin poika oli arkkitehti [[Markus Visanti]], joka jatkoi vaimonsa [[Irmeli Visanti|Irmeli Visannin]] kanssa isänsä toimistoa nimellä Arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visanti.<ref>[http://www.hs.fi/muistot/a1364355269427 Muistokirjoitus.] ''Helsingin Sanomat''.</ref>
| |||