Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

Lisätty tietoa.
(Tekstin parantelua.)
(Lisätty tietoa.)
{{ristiretki}}
[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|343x343px|Keskiaikainen kuvaus [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrikin]] matkasta Suomeen.]]
'''Ensimmäinen ristiretki Suomeen''' on [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen mahdollisesti [[1150]]-luvulla tehty [[ristiretki]].<ref name="ERA_1985_24">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 24</ref> Ristiretken todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Jonkinlainen laaja sotaretki kuitenkin tehtiin Ruotsista Suomeen 1150-luvulla.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=55-56|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref> Sotaretkeä ei kuitenkaan voida pitää varsinaisena ristiretkenä, vaan ajalle tyypillisenä sotaretkenä, niin sanottuna [[ledung]]-retkenä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gerog Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Myyttisen retken tavoitteena oli estää suomalaisten hyökkäykset Ruotsiin sekä [[Katolinen kirkko|Katolisenkatolisen uskon]] Kristinuskon levittäminen [[Suomalainen muinaisusko|pakanalliseen]] Lounais-Suomeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=21|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref>
 
==Tiedot sotaretkestä==
== Sotaretken ajankohta ja syyt ==
 
Retken ajankohdaksi on ehdotettu lähes kaikki 1150-luvun vuosia. Laajinta kannatusta ovat saaneet vuodet 1150, 1155, 1157 ja 1158. Muita ehdotettuja vuosia ovat olleet 1153, 1154 ja 1156.<ref name=":0" />
 
[[Pyhän Eerikin legenda|Pyhän Eerikin legendan]] mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta [[Eerik Pyhä]] päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään suomalaisia kristinuskoon.
Yhtenäinen valtakunta ei ollut vakiintunut Ruotsissakaan vielä 1100-luvulla. Sverkerin kuningassuku hallitsi [[Itä-Götanmaa]]ta ja [[Sveanmaa]]ta, Erikin suku puolestaan [[Länsi-Götanmaa]]ta. On spekuloitu, että oletettu Suomeen tehty sotaretki olisi liittynyt sukujen keskinäiseen valtataisteluun. Voitokas sotaretki ja kristinuskon edistäminen olisivat voineet olla tehokkaita välineitä kirkon tuen ja yleisen kannatuksen tavoittelussa.
 
== Ristiretken todenperäisyydestä ==
 
''[[Pyhän Eerikin legenda]]n'' mukaista kuvaa ensimmäisestä ristiretkestä pidettiin suhteellisen luotettavana 1900-luvulle saakka. Ajatus verisestä Suomen valloituksesta sopi hyvin yhteen [[nationalismi|nationalistisen]] historiakäsityksen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Kuvan luotettavuutta alettiin kyseenalaistaa 1900-luvun alussa, mutta käsitys ristiretkestä jäi silti elämään historiankirjoituksessa ja varsinkin historianopetuksessa.