Ero sivun ”Magnitudi (seismologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p luokat |
Kopioitu taulukko Richterin asteikko -artikkelista. |
||
Rivi 1:
'''Magnitudi''' on tapa mitata [[Maanjäristys|maanjäristyksen]] tai seismisen tapauksen suuruutta ja sen voimakkuutta itse [[Maanjäristysaalto|maanjäristysaaltojen]] lähteessä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/perustietoa/magnitudi.html|nimeke=Maanjäristyksen voimakkuus|tekijä=Helsingin yliopisto - Seismologian laitos|julkaisu=www.seismo.helsinki.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2017-12-27}}</ref> Magnitudilukemat ovat objektiivisia asteikoita, eli
Magnitudiasteikot perustuvat laitehavaintoihin ja [[Seismometri|seismogrammilla]] näkyviin maanjäristysaaltojen rekisteröinteihin. Magnitudia käytetään erityisesti maanjäristysten keskinäiseen vertailuun sekä tilastolliseen analyysiin, sillä magnitudilla on yhteys vapautuvan [[Seisminen energia|seismisen energian]] määrään.<ref name=":0" />▼
Magnitudi-käsitteen loi 1935 yhdysvaltalainen [[Charles Richter]] seismologi [[Harry O. Wood]]<nowiki/>in aloitteesta tutkiessaan Etelä-[[Kalifornia]]<nowiki/>n matalia alueellisia maanjäristyksiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Richter, Charles F.|Otsikko=An instrumental earthquake magnitude scale|Julkaisu=Bulletin of the Seismological Society of America|Ajankohta=1935|Vuosikerta=25|Numero=1|Sivut=1–32|Julkaisija=}}</ref> Saksalais-amerikkalainen seismologi [[Beno Gutenberg]] laajensi asteikkoa yhteistyössä Richterin kanssa kattamaan myös kaukana sattuneet tapaukset. Kaikki nykyaikaiset magnitudiasteikot kalibroidaan vastaamaan "Richterin–Gutenbergin magnitudia" lukemien keskivaiheilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=D. H. Chung, D. L. Bernreuter|Otsikko=Seismic Safety Margins Research Program. Regional Relationships Among Earthquake Magnitude Scales|Julkaisu=Tekninen raportti|Ajankohta=1980-05-01|Numero=NUREG/CR-1457; UCRL-52745|Julkaisija=Lawrence Livermore National Lab., CA (USA)|Doi=10.2172/5073993|www=https://www.osti.gov/scitech/biblio/5073993/|Kieli=English}}</ref>
Magnitudia ei saa sekoittaa [[Intensiteetti (seismologia)|intensiteettiin]]. Makroseisminen intensiteetti kuvaa maanjäristyksen vaikutusten voimakkuutta, ja se on yhteenveto tietyssä paikassa tehdyistä havainnoista maanjäristyksen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön ja elollisiin olentoihin. Intensiteettiä kuvataan muun muassa Rossi–Forelin ja [[Mercallin asteikko|Mercallin asteikoilla]].
Magnitudi on dimensioton suure eli sillä ei ole yksikköä. Sitä mitataan avoimilla asteikoilla, joilla ei teoriassa ole suurinta eikä pienintä arvoa.<ref name=":0" /> Käytännössä mittaustarkkuus sekä Maapallon äärellinen koko asettavat seismisten tapausten minimi- ja maksimikoon. Voimakkain koskaan mitattu maanjäristys oli vuoden [[Suuri Chilen maanjäristys 1960|1960 Suuri Chilen maanjäristys]], jonka magnitudi (M<sub>w</sub>) oli 9,4–9,6.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Kenji Satake, Brian F. Atwater|Otsikko=Long-Term Perspectives on Giant Earthquakes and Tsunamis at Subduction Zones|Julkaisu=Annual Review of Earth and Planetary Sciences|Ajankohta=2007-04-30|Numero=35|Sivut=355|Julkaisija=|Doi=10.1146/annurev.earth.35.031306.140302|Issn=0084-6597|www=http://www.annualreviews.org/doi/10.1146/annurev.earth.35.031306.140302}}</ref> Pienimmät havaitut magnitudit ovat negatiivisia.▼
==Lukemien merkitys==
Magnitudi on [[dimensioton suure]] eli sillä ei ole yksikköä. Sitä mitataan avoimilla asteikoilla, joilla ei teoriassa ole suurinta eikä pienintä arvoa.<ref name=":0" /> Käytännössä mittaustarkkuus sekä Maapallon äärellinen koko asettavat seismisten tapausten minimi- ja maksimikoon.
▲
▲Magnitudia käytetään erityisesti maanjäristysten keskinäiseen vertailuun sekä tilastolliseen analyysiin, sillä magnitudilla on yhteys vapautuvan [[Seisminen energia|seismisen energian]] määrään.<ref name=":0" />
{| class="wikitable"
! Kuvaus !! Magnitudi !! Vaikutukset !! Esiintyy vuosittain
|-
| Minimaalinen || Alle 2,0 || Ei havaita ilman mittalaitteita. || Noin 8 000 / päivä
|-
| Erittäin vähäinen || 2,0–2,9 || Havaitaan tavallisesti vain mittalaitteiden avulla. || Noin 1 000 / päivä
|-
| Vähäinen || 3,0–3,9 || Havaitaan heikosti sisällä, mutta vahingot harvinaisia. || 49 000 (arvio)
|-
| Pienehkö || 4,0–4,9 || Ikkunat helisevät. Merkittävät vahingot ovat epätodennäköisiä. || 6 200 (arvio)
|-
| Keskinkertainen || 5,0–5,9 || Huonosti suunnitellut rakennukset saattavat kärsiä merkittäviä vaurioita, astiat särkyvät. Korkeintaan pieniä vaurioita hyvin suunnitelluille rakennuksille. || 800
|-
| Voimakas || 6,0–6,9 || Tuhoisa noin 150 kilometrin säteellä. || 120
|-
| Erittäin voimakas || 7,0–7,9 || Voi aiheuttaa vakavia vaurioita laajoilla alueilla, muun muassa sillat sortuvat. || 18
|-
| Valtava || 8,0–8,9 || Täydellinen tuho, vakavia vaurioita satojen kilometrien alueella. || 1
|-
| Todella valtava || 9,0 tai suurempi || Täydellinen tuho, vakavia vaurioita tuhansien kilometrien alueella. || kerran 20 vuodessa
|}
== Magnitudiasteikot ==
| |||