Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Lisätty tietoa.
Rivi 1:
{{ristiretki}}
[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|343x343px|Keskiaikainen kuvaus [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrikin]] matkasta Suomeen.]]
'''Ensimmäinen ristiretki Suomeen''' on [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen mahdollisesti [[1150]]-luvulla tehty [[ristiretki]].<ref name="ERA_1985_24">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 24</ref> Ristiretken on arveltu tapahtuneen vuonna [[1155]], [[1157]] tai [[1158]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=71-74|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> Ristiretkeä pidettiin 1900-luvun alkuun asti todellisena tapahtumana, mutta uudemmat tutkijat pitävät retkeä [[legenda]]na. Vaikka sotaretki olisi tapahtunut, niin sitä ei voida pitää varsinaisena ristiretkenä, vaan sotaretkenä ja niin sanottuna [[Ledung|ledung-retkenä]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gerog Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Myyttisen retken tavoitteena oli [[Katolinen kirkko|Katolisen]] Kristinuskon levittäminen Lounais-Suomeen.
 
==Tiedot sotaretkestä==
 
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun ''[[Pyhän Eerikin legenda]]an'', jota ei voida pitää luotettavana lähteenä.<ref name="Vahtola_1987">{{Kirjaviite|Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.)|Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen|Vuosi=1987|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48-52|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref> Ristiretken on arveltu tapahtuneen vuonna [[1155]], [[1157]] tai [[1158]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=71-74|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> [[Daniel Juslenius]] ilmoitti vuonna 1700 julkaisemassaan väitöskirjassaan [[Aboa Vetus et Nova|Aboa vetus et nova]] retken tapahtuneen vuonna 1150.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=40|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref>
 
Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan [[Pyhän Henrikin legenda]] Turusta vuoden 1300 paikkeilta<ref name="ERA_1985_24" /> sekä ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]''. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja [[Köyliö]]stä maineikasta ''palvontapiiriä''.<ref name="ERA_1985_26">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26</ref> Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, [[kalevalainen runous|kalevalamittainen kansanruno]], joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan kieron vaimonsa valheiden yllyttämä talonpoika [[Lalli]] tappoi Henrikin [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] jäällä kirveellä.