Ero sivun ”Airsoft” versioiden välillä

337 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
johdantoa lyhemmäksi
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Juupaas) ja palautettiin versio 16887038, jonka on tehnyt Pahkiqaz: airsoft on kielletty julkisella paikalla [https://airedi.fi/airsoft-ja-lainsaeaedaentoe])
(johdantoa lyhemmäksi)
'''Airsoft''' (”softaus”) on japanilais­lähtöinen taistelupeli, jossa pelaajat pyrkivät suorittamaan erilaisia tehtäviä käyttäen apunaan 6 millimetrin muovikuulia ampuvia aseita. Muovikuulat eivät jätä osuessaan maalijälkeä ja laji perustuukin pelaajien rehellisyyteen tunnustaa saamansa osumat. Merkittävin ero airsoftin ja sen sukulaislajien [[paintball]]in ja [[lasertag]]in/[[megazone]]n välillä onkin airsoftin painottuminen elämyksiin, kun taas paintball painottuu vahvasti kilpaurheiluun ja lasertag hauskanpitoon. Aitoja tuliaseita muistuttavien asejäljitelmien lisäksi airsoftpelille on myös luonteenomaista sotilasrekvisiitan käyttö.
 
Airsoftissa turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. ErityisestiKaikilta [[silmä|silmien]]pelaajilta suojaaminenedellytetään onhyväksyttyjen kaikessasuojavarusteiden Airsoftiin liittyvässä toiminnassa, sekä peli­tapahtumissa että aseiden testaamisessa, poikkeuksetta pakollista. Hampaiden suojaaminen on myös suositeltavaa, sillä pienitehoinen ammus kykenee kuitenkin aiheuttamaan vakavia vammoja hampaille. Ilman airsoft-käyttöön valmistettuja ja CE-hyväksyttyjä silmäsuojaimia pelaaminen on vaarallista Airsoft-aseiden väärinkäyttöäkäyttöä. Lisäksi on hyvä myös olla tietoinen siitä miten käsitellä asetta ja miten aseen kanssa liikutaan julkisilla paikoilla.
 
Suomessa lajin harrastajamäärät ovat nousseet nopeasti erityisesti 2010-luvulle tultaessa ja harrastajamäärä on ollut noususuhdanteinen aina lajin rantautumisesta Suomeen. Tavallista on myös harrastusta aloittavien nuorten vanhemman innostuminen harrastuksesta. Lajia harrastetaan useimmiten airsoft-yhdistysten järjestämissä viikonloppupeleissä, jotka keskittyvät pääasiassa yhdessä tekemiseen. Peliä varten voidaan luoda taistelutilanne, esimerkiksi lipunryöstö tai linnoituksen valloitus. Erilaiset airsoft-tapahtumat eroavat suuresti toisistaan ja ovat sisällöiltään monipuolisia. Pelit voivat olla esimerkiksi hidastempoisia tai fyysisesti vaativia ja pelaajamäärä voi vaihdella muutamien kymmenien (viikonloppupelit) ja useiden tuhansien välillä. Kansain­välisiä suur­pelejä ovat [[Berget]] Ruotsissa ja [[Border War]] Tšekissä.
Teemallisissa peleissä eli ”skenaarioissa” taistelutilanne saattaa joskus perustua johonkin tapahtumaan, esimerkiksi tunnettuun sotaan kuten [[Toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] tai [[Vietnamin sota]]an. Tavanomaisissa kotimaisissa peleissä ei yleensä kuitenkaan harjoiteta vastaavanlaista eläytymistä.
Erilaiset airsoft-tapahtumat eroavat suuresti toisistaan ja ovat sisällöiltään monipuolisia. Pelit voivat olla esimerkiksi hidastempoisia tai fyysisesti vaativia ja pelaajamäärä voi vaihdella muutamien kymmenien (viikonloppupelit) ja useiden tuhansien välillä. Kansain­välisiä suur­pelejä ovat [[Berget]] Ruotsissa ja [[Border War]] Tšekissä.
 
Suomessa toimii lukuisia rekisteröityneitä airsoft-yhdistyksiä, joista suurimpia ja tunnetuimpia ovat esimerkiksi Ehasa Ry, PKS-Airsoft, Turkusoft, Jalasjärvi Airsoft, PPA-Airsoft ja KS-Airsoft. Teemallisten skenaarioiden järjestämisessä ovat kunnostautuneet myös muun muassa Ehasa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ehasa.org/tapahtumat/ | Nimeke = tapahtumat | Julkaisu = Ehasa.org | Viitattu = 19.3.2016 }}</ref> ja Kotiniemenvaltio. Suuremmista airsoft-peleistä tiedotetaan entisen [[Softaaja]]-lehden verkkojulkaisussa softaaja.fi/pelikalenteri, sekä Ehasan ylläpitämällä kuulaportti.fi sivustolla. [[Softaaja|Softaaja-lehti]] (2005–2009) ja Leka-Airsoft (2002–) kunnostautuivat aikanaan lajin tunnetuksi tuomisessa ja toimivat harrastajien tietopankkeina lajin alkumetreillä Suomessa.
Pelaajayhdistykset järjestävät aloitteleville pelaajille opastusta, jossa opetetaan pelin säännöt sekä muovikuula-aseen asianmukaista käsittelyä. Arvostetun airsoftyhdistyksen eetokseen ja arvomaailmaan kuuluu ns. herrasmiespelaajien kouluttaminen, jossa keskeistä on asiallinen kielenkäyttö ja toisten huomioon ottaminen kaikissa tilanteissa niin peleissä kuin pelien ulkopuolellakin.
 
Pelit tarjoavat yhteistä tekemistä ulkoilmassa, ja ne koetaan parempana vaihtoehtona muun muassa videopeleille{{Lähde}}. Suomessa lajin harrastajamäärät ovat nousseet nopeasti erityisesti 2010-luvulle tultaessa ja harrastajamäärä on ollut noususuhdanteinen aina lajin rantautumisesta Suomeen. Tavallista on myös harrastusta aloittavien nuorten vanhemman innostuminen harrastuksesta.
 
== Historia ==
== Pelimuodot ==
[[Tiedosto:AirsoftRockField.jpg|thumb|250px|Airsoft-harrastajia]]
Airsoftissa voidaan pelata monenlaisia pelejä kuten '''skenaariopelejä''', jotka on yleensä naamioitu jonkin teeman mukaisesti. Pelin teema voidaan rakentaa vaikka todellisen sotahistoriallisen tapahtuman ympärille. Enemmän tai vähemmän [[kuvitelma|fiktiiviset]], todellisuutta ja [[mielikuvitus]]ta yhdistelevät asetelmat ovat kuitenkin tavallisia. Skenaariossa edellytetään usein eläytymistä ja teeman mukaista varustusta esimerkiksi [[maastopuku|maastopuvun]] ja aseistuksen suhteen. Teemallisissa peleissä taistelutilanne saattaa joskus perustua johonkin tapahtumaan, esimerkiksi tunnettuun sotaan kuten [[Toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] tai [[Vietnamin sota]]an. Tavanomaisissa kotimaisissa peleissä ei yleensä kuitenkaan harjoiteta vastaavanlaista eläytymistä.
 
Airsoftia voidaan pelata '''sisä- tai ulkotiloissa'''. Suomessa pelejä järjestetään yleensä hylätyissä teollisuusrakennuksissa tai metsämaastoissa. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] sisäpelipaikkoina toimivat muun muassa vanhat [[lentoasema|lentokentät]] ja [[koulu]]t.
[[Tiedosto:Airsoft.jpg|thumb|right|250px|Airsoft-varustus voi ulkoisesti olla täysin samanlainen kuin oikealla sotilaalla.]]
Airsoft-aseen ammuksen lähtönopeudet vaihtelevat yleisesti aseen ja viritystason mukaan, alle 30&nbsp;m/s aina yli 170&nbsp;m/s asti. Useimmissa suurissa peleissä nopeuden ylärajaksi on asetettu esimerkiksi sarjatuliaseilla 0,2 gramman kuulalla mitattuna [[Asutuskeskustaistelu|CQB:ssa]] 100&nbsp;m/s (~1 J) ja muutoin 126&nbsp;m/s (~1,6 J). Käytetystä suojauksesta huolimatta oletetaan, että ainakaan viritetyn aseen käyttäjät eivät ammu aivan lähietäisyyksiltä, vaan että he käyttävät mahdollista pienitehoisempaa vara-asettaan. Airsoft-aseita tulee käsitellä kuten oikeitakin aseita, ja vaikka ne eivät oikein käytettynä ole vaarallisia, voi onnettomuuksia tapahtua, mikäli aseita käsitellään väärin tai huolimattomasti. Suojia on saatavilla kolmea luokkaa: silmäsuojia, jotka jakaantuvat kahteen luokkaan: lasit, jotka suojaavat käytännössä minkä ammuksen tahansa, mutta heikentävät jonkin verran näkyvyyttä. Verkkolasit jotka ovat muovin sijasta teräsverkkoa, eivät sumene, mutta suurella voimalla osuva kuula saattaa murskaantua ja sen sirpaleet osuvat silmiin. Molemmat lasit auttavat tähtäämään, mutta eivät suojaa hampaita. Toinen luokka on maskit: maskeissa on samat ominaisuudet kuin laseissa, mutta ne suojaavat lisäksi hampaita. Maskit kuitenkin häiritsevät tähtäämistä. Kolmanteen luokkaan kuuluvat kaikki muut suojat, esimerkiksi polvi-, nivus-, ranne-, kyynär-, ja nilkka-, ym. suojat.
 
Erityisesti [[silmä|silmien]] suojaaminen on kaikessa Airsoftiin liittyvässä toiminnassa, sekä peli­tapahtumissa että aseiden testaamisessa, poikkeuksetta pakollista. Hampaiden suojaaminen on myös suositeltavaa, sillä pienitehoinen ammus kykenee aiheuttamaan vakavia vammoja hampaille. Ilman airsoft-käyttöön valmistettuja ja CE-hyväksyttyjä silmäsuojaimia pelaaminen on vaarallista Airsoft-aseiden väärinkäyttöä.
 
=== Vaatetus ===
 
== Airsoft Suomessa ==
Airsoftia on harrastettu Suomessa laajamittaisesti 1990-luvulta asti, mutta laajamittaisemminlaajan yleisön tietoon airsoft tuli tunnetuksi 2000-luvulla. Merkittävimpiä muutoksia suomalaisessa airsoftissa ovat olleet kiinalaisten halpatuotantoaseiden leviäminen vuodesta 2007 lähtien sekä harrastajakunnan nuoreneminen: toisin kuin useimmissa muissa maissa, Suomessa airsoftilla ei ole ikärajaa.{{lähde}}
 
Tyypillinen suomalainen airsoft-tapahtuma on ns. ''viikonloppupeli'': joko lauantaina tai sunnuntaina järjestettävä, kestoltaan yleensä noin kuuden tunnin pituinen tapahtuma, jonka aikana järjestetään useita pienempiä pelejä. Toinen tyypillinen tapahtumatyyppi on ''skenaario'', joka tarkoittaa kestoltaan tavanomaista viikonloppupeliä pidempää ja yleensä yhtäjaksoista peliä. Skenaariopelien tyypillisiä ominaisuuksia ovat laajuus – yksi skenaario saattaa kerätä parhaimmillaan satoja pelaajia – sekä tietty idea: skenaariopelit perustuvat yleensä tiettyyn tosipohjaiseen tai täysin fiktiiviseen juoneen, joka ohjaa pelin kulkua ja pelaajien käyttäytymistä. Skenaarioiden ideat saattavat vaihdella suurestikin: jotkut skenaariot erottuvat viikonloppupeleistä ainoastaan pituudellaan, kun toisessa ääripäässä olevat pelit saattavat käyttää jopa [[LARP]]-elementtejä niin, ettei viikonloppupeleissä tyypillinen objektiivi, eli toisen osapuolen eliminoiminen, olekaan enää ollenkaan tärkeä mikäli pelissä edes on osapuolia.
 
=== Yhdistykset ===
Suomessa ei ole vielä valtakunnallista airsoft-kattojärjestöä, mutta alueellisia [[rekisteröity yhdistys|yhdistyksiä]] on perustettu ympäri Suomea ja ne ovat järjestäytyneempiä kuin ennen. Nämä alueelliset yhdistykset pyrkivät ajamaan alueensa harrastajien asiaa järjestetyn toiminnan, jäsenetujen ja parempien harrastuspaikkojen avulla. Alueelliset yhdistykset ovat suomalaisen airsoft-harrastuksen kulmakivi: ne ovat oman alueensa pääasiallisia viikonloppupelien järjestäjiä ja parhaimmillaan ajavat airsoft-harrastajien oikeuksia alueellaan.
 
SuomessaSuurimpia toimiija lukuisiatunnetuimpia rekisteröityneitäSuomen airsoft-yhdistyksiä, joista suurimpia ja tunnetuimpiayhdistyksistä ovat esimerkiksi Ehasa Ry, PKS-Airsoft, Turkusoft, Jalasjärvi Airsoft, PPA-Airsoft ja KS-Airsoft. Teemallisten skenaarioiden järjestämisessä ovat kunnostautuneet myös muun muassa Ehasa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ehasa.org/tapahtumat/ | Nimeke = tapahtumat | Julkaisu = Ehasa.org | Viitattu = 19.3.2016 }}</ref> ja Kotiniemenvaltio. Suuremmista airsoft-peleistä tiedotetaan entisen [[Softaaja]]-lehden verkkojulkaisussa softaaja.fi/pelikalenteri, sekä Ehasan ylläpitämällä kuulaportti.fi sivustolla. [[Softaaja|Softaaja-lehti]] (2005–2009) ja Leka-Airsoft (2002–) kunnostautuivat aikanaan lajin tunnetuksi tuomisessa ja toimivat harrastajien tietopankkeina lajin alkumetreillä Suomessa.
Suomalaisten airsoft-harrastajien määrää on vaikea laskea, minkä vuoksi sitä ei koskaan ole varsinaisesti yritetykään. Useimmiten harrastajien määräksi arvioidaan kuitenkin joitakin tuhansia ihmisiä.
Pelaajayhdistykset järjestävät aloitteleville pelaajille opastusta, jossa opetetaan pelin säännöt sekä muovikuula-aseen asianmukaista käsittelyä. Arvostetun airsoftyhdistyksen eetokseen ja arvomaailmaan kuuluu ns. herrasmiespelaajien kouluttaminen, jossa keskeistä on asiallinen kielenkäyttö ja toisten huomioon ottaminen kaikissa tilanteissa niin peleissä kuin pelien ulkopuolellakin.
 
 
== Katso myös ==
10 076

muokkausta