Avaa päävalikko

Muutokset

625 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
+mallineet luku, verkko- & kirjaviite, 404, aukt. fix gallery-tagi → packed. kh.
| järven nimi = Inarijärvi
| pushpin_map = Lapin maakunta
| sijaintikartan leveys = 250
| pushpin_label_position = vasen
| latd = 68
| coord_region = FI
| coord_scale = 800000
| paikkakunta = [[Inari]]
| kuva =
| kuvateksti =
| koordinaatit =
| pinta-ala = 1 0841084
| korkeus = 117–119
| rantaviiva = 3277,80 km<ref name="järviwiki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarviwiki.fi/wiki/Inarij%C3%A4rvi_(71.111.1.001) | Nimeke = Inarijärvi | Selite = Järvirekisteriin perustuva viranomaistieto | Julkaisu = Järviwiki | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 23.7.2017 }}</ref>
| suurinsyvyys = 92
| keskisyvyys = 15
| tilavuus = 15,9
| virtaus =
| laskujoki = [[Paatsjoki]]
}}
'''Inarijärvi''', käytetään myös nimiä ''Inari'' ja ''Inarinjärvi'' ({{k-smn|Aanaarjävri}}, {{k-se|Anárjávri}} ja {{k-sms|Aanarjäuˊrr}}), on vajoamajärvi [[Inari]]ssa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1&nbsp;084 neliökilometriä, ja se on [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|Suomen järvistä]] kolmanneksi suurin ja koko [[Lappi|Lapin]] suurin.<ref name=Lapin_ELY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inarijarvi%285339%29 | Nimeke = Inarijärvi | Ajankohta = 14.8.2013 | Julkaisija = Lapin ely | Viitattu = 20.1.2013 }}</ref> Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] [[Varanginvuono|Varanginvuonoon]]. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa [[Venäjä]]n puolella sijaitsevalla [[Kaitakosken voimalaitos|Kaitakosken voimalaitoksella]]. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta, {{Luku|92 |metriä,}}<ref name=Lapin_ELY /> sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inari­järvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi<ref name="Reinikainen_et_al_2000_37">Reinikainen et al. 2000, s 37</ref>. [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin 3&nbsp;277{{Luku|3277,8 |kilometriä}}<ref name="järviwiki" />.
 
Inarinjärven selkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]], [[Vasikkaselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. Järvessä on 3&nbsp;318 {{Luku|3318|saarta}},<ref name=Luontoonfi >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/inarijarvim/vaativuus/Sivut/Default.aspx | Viitattu = 20.1.2013 | Nimeke = Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus }}</ref> joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro (saari)|Roiro]]. Tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonkivi (Inari)|Ukonsaari]], joka on historiallinen [[saamelaiset|saamelaisten]] uhripaikka. [[Korkia Maura]] -saaressa sijaitsee [[Korkia-Mauran jääluola|jääluola]], jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas [[autiotupa|autiotupien]] verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. &nbsp;suurin ja Kaamassaari 22. &nbsp;suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.<ref>Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.</ref>
 
== Kalasto ja kalastus ==
 
== Kalasto ja kalastus==
Järvessä on paljon [[lohikalat|lohikalaa]]: [[lohi|lohta]], [[taimen]]ta, [[nieriä]]ä, [[harmaanieriä]]ä, [[siika]]a, [[muikku]]a, [[harjus]]ta ja näiden lisäksi muuta kalaa. Suuri osa kalastosta on istutettua. Kalaston velvoiteistutukset aloitettiin 1976 järven 1940-luvulla alkaneen säännöstelyn aiheuttamien menetysten korvaamiseksi.
 
Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, [[hauki]], [[ahven]], [[made]], [[mutu]], [[kymmenpiikki]] ja [[kolmipiikki]]. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, [[järvilohi|järvilohta]] sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.<ref name=saalis>Salonen E (2008) [http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/inarijarven_kalakannat/ Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007] [[RKTL]]</ref>
 
Luonnonvaraisen muikun [[ekologinen lokero|ekologisen lokeron]] on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt [[siika]]muoto [[reeska]]. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään {{Luku|560 |vuositonniin}} 1989. Muikkuboomi kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.<ref name=saalis/> Järven kalansaaliit ovat taas kasvaneet 1990-luvulta lähtien, varsinkin suurempien petokalojen osalta.<ref name=istu/> Vuonna 2007 saalis oli noin {{Luku|192 |tonnia}}, josta eniten siikaa ({{Luku|65 |tonnia}}, tästä 4neljä tonnia reeskaa) ja taimenta ({{Luku|47 tn|tonnia}}, suurin taimensaalis mistään Suomen järvestä). Muikun saalis oli 19 tonnia, nieriän 13 tonnia, harjuksen 12 tonnia, hauen 12 tonnia, ahvenen 9 tonniayhdeksän, harmaanieriän 8 tonniakahdeksan, mateen 6 tonniakuusi ja järvilohen 2kaksi tonnia.<ref name=saalis/>
 
Inarijärveen istutetaan säännöstelyyn liittyvinä velvoitusistutuksina vuosittain noin miljoona kalanpoikasta, pääosin paikallista kantaa olevaa siikaa, nieriää ja taimenta, sekä lisäksi harmaanieriää. Kalansaaliissa istutettujen kalojen osuudeksi kokonaissaaliista näiden lajien kohdalla on arvioitu noin puolet.<ref name=istu>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/vesiviljely/tavoitteet_menetelmat/inarijarven_velvoitehoito.html | Nimeke = Inarijärven velvoitehoito] [[RKTL]]| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos | Viitattu = }}</ref>{{Vanhentunut linkki}}
 
== Historia ==
=== Jatkosota ===
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana saksalaisten vastuulle jäi Pohjois-Suomen rintama [[Neuvostoliitto]]a vastaan. Saksalaisilla oli kaksi tavoitetta: turvata sen sotateollisuudelle tärkeä [[Petsamo]]n nikkeli sekä katkaista [[Kirovin rata|Muurmannin rata]] ja vallata [[Murmansk]]. Tähän tarkoitukseen [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffella]] oli Lapissa ja saksalaisten miehittämässä Pohjois-Norjassa toistakymmentä lentokenttää. Inarissa ei kuitenkaan ollut tarkoitukseen sopivaa kenttää. Ensimmäisenä sotatalvena 1941–1942 natsien rakennusjärjestö [[Organisation Todt]] rakennutti sotavankien avulla lentokentän Inarinjärven jäälle. Kiitorata tehtiin Juutuanvuonon suulle, minne myös tehtiin tarvittavat huoltorakennukset. Kiitoradan pitäminen puhtaana tuiskuavasta lumesta oli kuitenkin niin haastavaa, että paikallisten asukkaiden muistitiedon mukaan lentokenttää ei tehty enää seuraavana talvena.<ref >{{Lehtiviite | Tekijä = Risto Pyykkö, Risto | Otsikko = Sukellus lentokentälle | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 13.4.2017 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = B 4–5 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Alma Media Kustannus Oy | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = }}</ref>
 
=== Ohjuksen harhautuminen vuonna 1984 ===
 
[[Inarijärven ohjus]] oli neuvostoliittolainen maaliohjus, joka syöksyi järveen 28. joulukuuta 1984 ja herätti aikanaan suuren mediahuomion.
 
== Muuta ==
Inarijärvestä kertovan laulun ''Inarinjärvi'' on säveltänyt [[Evert Suonio]] ja lauletuimman version on suomeksi sanoittanut [[Eino Leino]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071007165338/http://www.doria.fi/logicrouter/servlet/LogicRouter?PAGE=object&OUTPUTXSL=object.xsl&pm_RC=REPRAITA&pm_OI=1471&pm_GT=Y&pm_IAC=Y&api_1=GET_OBJECT_XML&num_result=1&collID=43&langID=fi | Nimeke = Inarinjärvi | Julkaisu = Doria.fi | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Selite = Internet Archive | Viitattu = 1.5.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Inarinj%E4rvi | Nimeke = Inarinjärvi | Julkaisu = Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999 | Viitattu = 23.7.2017 }}</ref> [[Väinö Linna]]n romaanitrilogia ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' päättyy tähän lauluun.
 
Inarijärvestä kertovan laulun ''Inarinjärvi'' on säveltänyt [[Evert Suonio]] ja lauletuimman version on suomeksi sanoittanut [[Eino Leino]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071007165338/http://www.doria.fi/logicrouter/servlet/LogicRouter?PAGE=object&OUTPUTXSL=object.xsl&pm_RC=REPRAITA&pm_OI=1471&pm_GT=Y&pm_IAC=Y&api_1=GET_OBJECT_XML&num_result=1&collID=43&langID=fi | Nimeke = Inarinjärvi | Julkaisu = Doria.fi | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Selite = Internet Archivearkistolinkki | Viitattu = 1.5.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Inarinj%E4rvi | Nimeke = Inarinjärvi | Julkaisu = Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999 | Viitattu = 23.7.2017 }}</ref> [[Väinö Linna]]n romaanitrilogia ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' päättyy tähän lauluun.
== Kuvia ==
 
<gallery>
== Kuvia ==
Image:Inari lake.jpg|Inarijärvi [[Inari (kylä)|taajaman kohdalta]] heinäkuussa 2005
 
Image:Inarisee.jpg|Inarijärvi 1. elokuuta 1978
<gallery mode=packed style="text-align:left">
Image:BoatInari1.jpg|Inarijärvi heinäkuussa 2006
ImageTiedosto:Inari lake.jpg|Inarijärvi [[Inari (kylä)|taajaman kohdalta]] heinäkuussa 2005
ImageTiedosto:Inarisee.jpg|Inarijärvi 1. elokuuta 1978
ImageTiedosto:BoatInari1.jpg|Inarijärvi heinäkuussa 2006
</gallery>
 
== Katso myös ==
 
* [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä]]
 
== Lähteet ==
*''Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa'', Toim Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa, Juha-Pekka Hotanen, Kustannus Tammi Helsinki 2000, Paino Gummerus Jyväskylä 2000, ISBN 951-31-1963-7
 
* {{Kirjaviite | Nimeke = Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa | Julkaisija = Kustannus Tammi | Vuosi = 2000 | Tekijä = Reinikainen, Antti (toim.) et al. | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-31-1963-7}}
===Viitteet===
 
{{Viitteet}}
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Commonscat-rivi|Lake Inari}}
* [https://oa.doria.fi/handle/10024/29437 Inarinjärvi-laulu (Kansalliskirjaston digitoitu äänite vuodelta 1929, mp3-tiedostona)]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/inarijarven_erakkokalastaja_tiesi_paremmin_106992.html#media=107005 Ylen Elävä arkisto: Inarijärven erakkokalastaja Eemeli Nikula] Yle Elävä arkisto
* [http://yle.fi/alueet/lappi/2010/09/inarijarvi_dokumenttisarjan_helmena_1971118.html Inarijärvi dokumenttisarjan helmenä] (Yle, Lappi)]
* [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Inarij%C3%A4rvi_%2871.111.1.001%29 Inarijärvi]. Järviwiki.
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/inarijarven_erakkokalastaja_tiesi_paremmin_106992.html#media=107005 Ylen Elävä arkisto: Inarijärven erakkokalastaja Eemeli Nikula]
{{Commonscat-rivi|Lake Inari}}
{{Metatieto}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
[[Luokka:Inarin järvet]]
[[Luokka:Paatsjoen vesistö]]