Ero sivun ”Kārlis Ulmanis” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 42:
===Nuoruus===
[[kuva:Karlis Ulmanis Student.jpg|thumb|vasen|190px|Kārlis Ulmanis kuvattuna opiskeluaikanaan Nebraskan yliopistossa.]]
Kārlis Ulmanis syntyi maanviljelijäperheeseen [[Bērze]]ssä vuonna 1877. Hän kävi lukiota [[Jelgava]]ssa ja valmistui vuonna 1897 [[Itä-Preussi]]ssa maitotaloutta opettaneesta koulusta. Vuosina 1902–1903 hän opiskeli [[Sveitsi]]n [[Zürich]]issa maataloutta ja jatkoi alan opintoja vuonna 1905 [[Leipzig]]issä.<ref name="lv2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.president.lv/pk/content/?cat_id=910 | Nimeke = Kārlis Ulmanis |Julkaisija = Latvijas Valsts prezidenta kanceleja | Viitattu =9.7.2012 | Kieli ={{lv}} }}</ref> Opintojen jälkeen hän työskenteli maatalousneuvojana, sosiaalityöntekijänä ja [[Liivinmaa]]lla ilmestyneen Lauksaimnieks-lehden toimittajana. [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen]] aikana hän esitti mielipiteitään latvian kielen opetuksesta kouluissa, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Häntä pidettiin vankina [[Pihkova]]ssa, mistä hän vapautui 1906. Sen jälkeen Ulmanis työskenteli jonkin aikaa veljensä maatilalla, kunnes hän muutti lopuvuodeksiloppuvuodeksi 1906 ja alkuvuodeksi 1907 Saksaan opettamaan maataloutta. Vuonna 1907 hän muutti [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja opiskeli [[Nebraskan yliopisto]]n maatalousosastolla. Ulmanis valmistui 1909, palasi 1913 Latviaan ja toimi jälleen agronomina.<ref name="s. 1067">Roszkowski ja Kofman 2008, s. 1067</ref>
 
===Latvian itsenäistyminen===
Rivi 51:
===Nousu valtaan===
[[kuva:Karlis Ulmanis 1934.jpg|240px|thumb|vasen|Ulmanis tervehtimässä kannattajiaan vuonna 1934 otetussa valokuvassa.]]
Seuraavissa parlamenteissa Ulmanis johti puolueensa toiseksi suurinta ryhmittymää ja toimi useissa ministerinviroissa. Hän oli jälleen pääministerinä joulukuusta 1925 toukokuuhun 1926. Seuraavan kerran hän nousi pääministeriksi maaliskuussa 1931 ja jatkoi saman vuoden joulukuuhun. Hän käytti valtaansa vaalipiiriuudistusten estämiseksi ja vähensi näin [[Saeima|parlamentin]] valtaa. Jo tuolloin epäiltiin hänen suunnittelevansa laajempaa valta-asemaa. Hänestä tuli päämisteripääministeri jälleen 17. maaliskuuta 1934, jolloin hänen suurimpia haasteitaan olivat 1930−luvun suuri lama ja oikeiston vallankaappausuhka. Puolueensa puolisotilaallisten joukkojen avustamana Ulmanis julisti poikkeustilan 15. toukokuuta 1934, ja useita äärioikeiston ja vasemmiston edustajia pidätettiin.<ref name="s. 1068" /> [[Antanas Smetona]] oli tehnyt [[Liettua]]ssa ja [[Konstantin Päts]] Virossa samankaltaiset vallankaappaukset jo aiemmin.<ref name="lv" />
 
Ulmanis otti 11. heinäkuuta 1936 maan presidentin tehtävät itselleen ja alkoi luoda omaa [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultti]]aan. Hänen poliittiseen ajatteluunsa kuului talonpoikien keskeinen asema yhteiskunnassa ja perheiden omistamien keskikokoisten maatilojen tärkeys taloudessa.<ref name="s. 1068">Roszkowski ja Kofman 2008, s. 1068</ref> Hän kannatti myös ”Latvia latvialaisille” ajattelua maassa, jossa noin neljäsosa väestöstä kuului etnisiin vähemmistöihin<ref name="lv2" />.
Rivi 59:
Neuvostoliiton uhkavaatimuksen jälkeen lokakuussa 1939 Ulmanis allekirjoitti sopimuksen, jolla neuvostojoukkojen sallittiin perustaa tukikohtia Latviaan. Tästä huolimatta Ulmanis pysyi kuitenkin vallankahvassa. Neuvostoliitto esitti 15. kesäkuuta 1940 uuden uhkavaatimuksen, jonka Ulmanis hyväksyi edellisen tavoin. Seuraavana päivänä neuvostojoukot miehittivät maan. Ulmanis pakotettiin astumaan syrjään 19. päivä, kun hän oli ensin hyväksynyt Neuvostoliiton painostuksesta lakimuutokset, joilla saatettiin järjestää uudet vaalit. Uuden hallituksen muodosti Ulmaniksen jälkeen [[Augusts Kirhenšteins]].<ref name="s. 1068" />
 
Ulmaniksen piti lähteä maanpakoon Sveitsiin, ja neuvostoliittolaiset viranomaiset olivat antaneet hänen ymmärtää tämän olevan mahdollista. Hänet kuitenkin pakotettiin 22. heinäkuuta junaan [[Moskova]]an, mistä hänet kuljetettiin edelleen [[NKVD|NKVD:n]] hallitsemaan asuntoon [[Stavropol]]iin eli silloiseen Vorošilovskiin. Saksalaisten edetessä Venäjälle Ulmanis pidätettiin 4. heinäkuuta 1941. Häntä pidettiin [[Vladikavkaz|Ordžonikidzessa]] ja [[Baku]]ssa, kunnes hänet siirettiinsiirrettiin Krasnovodskiin (nykyään [[Türkmenbaşy]]) [[Turkmenistan]]iin, jossa hän kuoli vankeudessa. Hänet haudattiin nimeämättömään hautaan, jonka tarkkaa paikkaa ei tunneta.<ref name="s. 1068" />
 
==Lähteet==