Ero sivun ”Suomen tiedustelulainsäädäntö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ras (keskustelu | muokkaukset) lainsäädännon arviontineuvostolle lähetetty sotilast. luonnos, neuvoston kommentit, kh |
Ras (keskustelu | muokkaukset) →Tiedustelulainsäädäntöhanke: henkilötiedustelun taustaa viitteen muodossa |
||
Rivi 40:
Tiedustelupäällikkö [[Harri Ohra-aho]]n mukaan puolustusvoimilla on tarpeita tietoon myös muualta kuin Suomen lähialueilta. [[Sodankäynti|Sodankäynnin]] keinot ja muut sotilastiedustelua kiinnostavat asiat esimerkiksi Ukrainassa, Syyriassa ja muilla [[sotatoimialue]]ella ovat tärkeää tietoa.<ref name="ohra" />
Uudet tiedustelulait mahdollistaisivat myös [[henkilötiedustelu]]n Suomessa ja ulkomailla.<ref name="pumi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameensanomat.fi/uutiset/uutiset/327249-risikko-tiedustelulain-suunnitelmista-uhat-siirtyneet-tietoverkkoihin| Nimeke = Risikko tiedustelulain suunnitelmista: Uhat siirtyneet tietoverkkoihin | Tekijä = | Julkaisu = Hämeen Sanomat | Ajankohta = 19.4.2017 | Viitattu = 4.5.2017 }}</ref> Esimerkkinä on käytetty suomalaisia, jotka ovat [[Rauhanturvaaminen|kriisinhallintatehtävissä]] kouluttamassa poliiseja Irakissa. Ilman mahdollisuutta henkilötiedusteluun viranomaisilla ei ole tietoja kylistä, joihin koulutettavat ja kouluttajat menevät.<ref name="ohra" /> Joulukuussa 2017 Helsingin Sanomat kertoi rauhanturvaajia koulutetun henkilötiedusteluun 2000-luvun alusta lähtien. Sittemmin sitä on opetettu kriisinhallintaoperaatioihin lähetettäville, sotilaspoliiseille ja puolustusasiamiehille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005496210.html | Nimeke = Suomi käyttää rauhanturvaoperaatioita tiedustelun opetteluun – pian ulkomaisten lähetystöjen työntekijät Suomessa voivat olla henkilötiedustelun kohteena | Tekijä = Halminen, Laura & Pietiläinen, Tuomo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.12.2017 | Viitattu = 21.12.2017 }}</ref>
===Lupamenettely===
| |||