Ero sivun ”Orokin kieli” versioiden välillä

5 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
orokki-nimi tilalle
p (Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan.)
(orokki-nimi tilalle)
Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 407, 417 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
Venäjän vuoden 2002 väestölaskennassa orokit rekisteröitiin nimellä ''ulta''. Ultia eli orokkeja laskettiin olevan 346 henkeä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja ultan kielen puhujia 64.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Tarkempi tilasto osoittaa, että Sahalinin 298 ultastaorokista kaikki osaavat [[venäjän kieli|venäjää]], mutta vain 11 henkeä ilmoitti puhuvansa ultanorokin kieltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 47 ultanorokin puhujaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/population/demo/per-itog/tab6.xls | Nimeke = Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.1.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref>.
 
==Historia ja murteet==
Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[ultšan kieli|ultša]] ja [[nanainnanaain kieli|nanainaanai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös [[evenkin kieli|evenkiä]] ja eteläorokit [[japanin kieli|japania]].<ref>Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 375.</ref>
 
==Kirjakieli==
Rekisteröitymätön käyttäjä