Ero sivun ”Panssarintorjuntavaunu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RevBladeZ (keskustelu | muokkaukset)
RevBladeZ (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 44:
Armeijan sekä jalkaväki että tykistö-haarat halusivat panssarintorjuntavaunut komennettavakseen kun taas panssarijoukot eivät halunneet sitä sillä panssarijoukkojen tehtävä on hyökätä kun taas panssarintorjuntavaunut oli tehty puolustusta varten. Lopulta kuitenkin päätettiin että panssarintorjuntajoukoista tehdään oma erillinen haara armeijassa. Tästä huolimatta panssarintorjuntajoukot liitettiin usein osaksi jalkaväkiyksikköjä.
 
Vaikka panssarintorjuntavaunut tuhosivatkin enemmän vihollisen vaunuja kuin niitä menetettiin, ne suunniteltiin hyvin tietynlaisia olosuhteita varten, torjumaan suuri keskitetty panssarihyökkäys. Yhdysvaltojen tultua mukaan sotaan saksalaiset olivat muuttaneet taktiikoitaan ja valtavia panssarihyökkäyksiä yhteen pisteeseen, minkälaisia nähtiin Puolassa ja Ranskassa, nähtiin enää hyvin harvoin. Lisäksi Yhdysvallat olivat hyökkäyksessä suuren osan aikaa sodasta ja joukot eivät halunneet jättää taakse panssarivaunun kaltaisia ajoneuvoja siltä varalta että vihollinen aloittaisi panssarihyökkäyksen, minkä vuoksi panssarintorjuntavaunuja käytettiin usein tavallisen panssarivaunun tavoin hyökkäyksessä. Tämän vuoksi panssarintorjuntavaunujen konsepti todettiin tarpeettomaksi ja panssarintorjuntahaara suljettiin vuonna 1946.
 
Merkittävimmat Yhdysvaltain käyttämät panssarintorjuntavaunut olivat [[M10 Wolverine]], [[M18 Hellcat]] ja [[M36 Jackson]]. Sodan alkuvaiheessa oli käytössä myös M3 ja M6 mutta nämä olivat puolitelavaunu ja kuorma-auto.
 
Ensimmäisenä näistä palveluskäyttöön tuli M6, joka oli kuorma-auto jonka takalavalle oli asennettu 37mm:n panssarintorjuntatykki M3. Näiden saavuttua Pohjois-Afrikkaan ne todettiin nopeasti hyödyttömiksi sillä 1930-luvulla suunniteltu 37mm:n tykki oli tehoton useimpia Saksan vuonna 1943 käyttämiä vaunuja vastaan.
 
Seuraava näistä oli M3 joka oli puolitelavaunu jonka takalavalle oli asennettu 75mm:n kenttätykki. Vaikka M3:a pidettiinkin suurena parannuksena verrattuna M6:een, ei sitäkään vielä pidetty ideaalisena rooliinsa ja sitä käytettiinkin usein epäsuoran tulen roolissa ja siitä pidettiinkin tässä roolissa enemmän kuin sen ensisijaisesta roolista panssarintorjunta-alustana.
 
M10 Wolverine oli [[M4 Sherman]]-panssarivaunun rungon pohjalle rakennettu panssarintorjuntavaunu, joka käytti aseistuksenaan kolmen tuuman tykkiä M7. Tämä oli ensimmäinen varsinainen panssarintorjuntavaunu ja tykkinsä ansiosta sopi tähän rooliin paljon paremmin kuin mikään aiempi panssarintorjunta-alusta. Ongelmana kuitenkin nähtiin ettei vaunu ollut paljoa sen nopeampi kuin tavallinen keskiraskas panssarivaunu. M10 Wolverine oli sodan valmistetuin yhdysvaltalainen panssarintorjuntavaunu.
 
M18 Hellcat oli 76mm tykillä M1 varustettu panssarintorjuntavaunu jota pidettiin ideaalisena panssarintorjuntavaununa sillä tämä oli vihdoin panssarintorjuntavaunu jossa on kaikki halutut ominaisuudet eli panssarintorjuntaan tehokas tykki ja korkea nopeus. 90 kilometrin tuntinopeudellaan M18 Hellcat on yksi kaikkien aikojen nopeimmista panssariajoneuvoista. Samaa tykkiä käytettiin myöhemmin myös M4 Sherman-panssarivaunun myöhemmissä versioissa.