Ero sivun ”Wolfgang Schüssel” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
| huom =
}}
'''Wolfgang Schüssel''' (s. [[7. kesäkuuta]] [[1945]] [[Wien]]) on [[itävalta]]lainen [[konservatiivi]]poliitikko ([[Itävallan kansanpuolue|ÖVP]]). Hän oli maansa liittokansleri (''Bundeskanzler'') 4. helmikuuta 2000 – 11. tammikuuta 2007 ja toimi 1. tammikuuta 2006 lähtien puolen vuoden ajan [[Euroopan unioni]]n puheenjohtajana. Puolueensa puheenjohtajana Schüssel toimi vuosina 1995–2007.<ref name="PARL">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.parlament.gv.at/WWER/PAD_01781/index.shtml | Nimeke = Dr. Wolfgang Schüssel | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Parlamen Österreich | Kieli = {{de}} | Viitattu = 19.12.2017 }}</ref>
Schüssel opiskeli [[Wienin yliopisto]]ssa ja valmistui oikeustieteen tohtoriksi 1968. Hän oli 1968–1975 parlamenttiryhmänsä johtaja ja 1975–1991 Österreichischen Wirtschaftsbundesin pääsihteeri.<ref name="PARL"/>
Schüsselista tuli SPÖ:n kansleri [[Franz Vranitzky]]n suuren koalitiohallituksen valtiovarainministeri 1989 ja 1995 ulkoministeri ja varakansleri Vranitzkyn neljänteen hallitukseen. Hän oli samoissa tehtävissä Vranitzkyn viidennessä hallituksessa ja [[Viktor Klima|Kliman]] hallituksessa 1997–2000.
Rivi 34:
Kesällä 2002 FPÖ oli ajautunut sisäiseen riitelyyn ja hävinnyt monet vaalit. Kun FPÖ:n maltillisemmat varakanslerina toiminut [[Susanne Riess-Passer]] ja valtiovarainministeri [[Karl-Heinz Grasser]] erosivat, Schüssel järjesti marraskuussa 2002 ennenaikaiset uudet vaalit, joissa kansanpuolue otti murskavoiton. FPÖ menetti kaksi kolmasosaa äänistään ja kansanpuolue nousi maan suurimmaksi puolueeksi 79 paikalla. Neuvoteltuaan kuukausia sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa Schüssel jatkoi koalitiota FPÖ:n kanssa, joka oli saanut alle 10 prosenttia äänistä. Schüssel otti [[Liese Prokop]]in sisäministerinpaikan hänen kuolemansa jälkeen.
Schüsselin hallitus tilasti Bendesheerille 24 [[Eurofighter]]-hävittäjää korvaamaan vanhentuneet [[Saab 35 Draken]]it, mitä oppositio arvosteli voimakkaasti hallituksen muuten säästäessä voimakkaasti Nulldefizit-politiikkansa mukaan. Vuoden 2002 tulvien jälkeen tilaus supistettiin 18 kappaleeseen. Säästöpolitiikan katsotaan vaikuttaneen haitallisesti ainakin koulutukseen, kuten havaittiin vuoden 2004 [[PISA]]-tutkimuksessa.{{lähde}}
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Itävallan kansleri}}
| |||