Ero sivun ”Vallanjako-oppi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
poistin toimeenpanovalta-linkin, joka valitettavasti ohjaa tähän artikkeliin. en tiedä onko mitään järkevää artikkelia johon sen voisi ohjata |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Montesquieu Defense.jpg|thumb|200px|[[Montesquieu]] esitteli vallan kolmijako-opin teoksessaan [[De l’Esprit des Lois|Lakien henki]] (''De l’Esprit des Lois'').]]
{{korjattava/määritelmä|Nyt luetellaan kolme valtaa mutta ei kerrota mitä ne tarkoittavat ja ketkä niitä käyttävät}}
'''Vallan kolmijako-oppi''' tarkoittaa [[Montesquieu]]n mukaan, että [[vallan väärinkäyttö|vallan väärinkäytön]] estämiseksi [[lainsäädäntövalta]], [[tuomiovalta]] ja [[toimeenpanovalta]] on erotettava toisistaan. Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa [[De l’Esprit des Lois|Lakien henki]]. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet [[Niccolò Machiavelli]], [[John Locke]] ja [[James Harrington]]. Montesquieun [[Ranska]]n [[monarkia]]a arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä.<ref name="OE">Otavan suuri ensyklopedia 1979. Osa 6, ISBN 951-1-05122-9, artikkeli Montesquieu, s. 4 395–4 396.</ref>
Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten [[demokratia|demokratioiden]] hallintomuotoa. [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|Suomen hallitusmuodossa]] kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen [[Vuoden 2000 perustuslaki|uuden perustuslain]] esitöissä.<ref name=spj38>{{Verkkoviite
| |||