Ero sivun ”Coriolis-ilmiö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, vuosilukulinkit pois, typografia |
Lisäsin määritelmän ensimmäiseen lauseeseen coriolis-ilmiön olennaiset vaikutukset ja tein näkökulmatarkennuksia artikkeliin ja otsikoihin. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Coriolis effect14.png|frame|right|Kaavamainen esitys coriolis-ilmiöstä. Kappale joutuu ympyräradalle, mikäli siihen vaikuttaa ainoastaan coriolisvoima (katso [[inertiavirtaus]]).]]
'''Coriolis-ilmiö''' vaikuttaa merivirtoihin ja ilmavirtauksiin aiheuttaen niiden pyörteisen liikkeen. Fysiikan näkökulmasta coriolis-ilmiö havaitaan vapaasti liikkuvan kappaleen radan poikkeamana, kun tilannetta tarkastellaan pyörivästä [[koordinaatisto]]sta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thornton & Marion| Nimeke = Classical Dynamics of particles and systems, 5. painos| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Thomson |
Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-534-40896-6| Viitattu = | Kieli = }}
</ref> Ilmiö voidaan ottaa huomioon lisäämällä kappaleen [[liikeyhtälö]]ön '''coriolisvoimaksi''' kutsuttu tasapainottava [[näennäisvoima]]. Näennäisvoima viittaa siihen, että kappaleeseen ei varsinaisesti vaikuta mikään fysikaalinen voima, vaan kappaleen radan kaareutuvuus johtuu siitä, että koordinaatisto on kiihtyvässä liikkeessä (pyörii).
Rivi 23:
Etumerkit ovat tärkeitä, sillä ne selittävät miksi coriolis vääntää pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuvia kappaleita kuten tykinkuulia oikealle, eteläisellä taas vasemmalle, ja miksi matalapaineet pyörivät Suomessa vastapäivään ja Australiassa myötäpäivään. (Tykinkuulaan coriolis vaikuttaa yksin; matalapaineessa on kyse voimien tasapainosta.) Corioliskiihtyvyys on siten kohtisuorassa sekä kappaleen nopeutta että pyörimisakselia vastaan.
==Ilmiön vaikutukset maantieteellisesti==
[[Kuva:Isabel 091503bm.jpg|thumb|[[Hurrikaani Isabel]] [[Bahama]]n itäpuolella [[15. syyskuuta]] [[2003]].]]
| |||