Ero sivun ”Eppu Normaali” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+mallineet viitteetön, korjattava viitteet, aukt, pääartikkeli diskografia. fix viitt |
|||
Rivi 1:
{{
{{Yhtye
| nimi = Eppu Normaali
| logo =
| logon leveys =
| aloitusvuosi = [[1976]]
| lopetusvuosi =
| kuva = Eppu Normaali IskelmaNiityt-musiikkitapahtumassa 2009.jpg
| leveys =
| kuvateksti = Eppu Normaali [[IskelmäNiityt]]-musiikkitapahtumassa heinäkuussa 2009
| tyylilajit = {{Lista|
* [[aikuisrock]] * [[suomirock]] * [[punk rock]]<small> (1970-luvulla)</small> * [[uusi aalto (musiikki)|uusi aalto]] * [[pop rock]] }}
| kotipaikka = {{Suomen lippu}} [[Ylöjärvi]], [[Suomi]]
| laulukieli = [[suomen kieli|suomi]]
| kotisivu = http://www.eppunormaali.fi
| jäsenet = {{Yhtye/tietorivi|[[Martti Syrjä]]|[[laulu]]}}
<!-- -->{{Yhtye/tietorivi|[[Mikko Syrjä|Mikko
<!-- -->{{Yhtye/tietorivi|[[Juha Torvinen]]
<!-- -->{{Yhtye/tietorivi|[[Sami Ruusukallio]]|[[bassokitara|basso]],
<!-- -->{{Yhtye/tietorivi|[[Aku Syrjä]]|[[rumpusetti|rummut]]}}
| entiset jäsenet = {{Yhtye/tietorivi|[[Mikko Saarela]]
<!-- -->{{Yhtye/tietorivi|[[Mikko Nevalainen]]
| levy-yhtiö = {{Yhtye/tietorivi|[[Poko Rekords]]|(
<!-- -->{{Yhtye/tietorivi|[[Akun tehdastuotanto]]|(
}}
'''Eppu Normaali''' on
Eppu Normaalin alkuperäisen kokoonpanon muodostivat laulaja [[Martti Syrjä]], kitaristit [[Mikko Syrjä]] ja [[Juha Torvinen]], basisti [[Mikko Saarela]] ja rumpali [[Aku Syrjä]]. Saarela erosi yhtyeestä vuonna 1979, mutta jatkoi vielä yhtyeen tekstittäjänä muutamia vuosia. Saarelan tilalle palkattiin [[Mikko Nevalainen]], mutta hänkin päätti erota yhtyeestä vuonna 1989. Nykyisin yhtyeen basistina toimii [[Sami Ruusukallio]].
Eppu Normaali on Suomen suosituimpia aktiivisia rock-yhtyeitä. Yhtye on julkaissut yhteensä 15 studioalbumia, joista kymmenen on myynyt platinaa ja viisi kultaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ifpi.fi/tilastot/kplista.html?action=vapaa&tyyppi=koti&haku=artisti&julkaisuntyyppi=albumi&teksti=Eppu+Normaali | Nimeke = Eppu Normaalin kulta- ja platinalevyt | Julkaisija = ifpi |
Suosituimpia yhtyeen kappaleita ovat muun muassa [[Vuonna ’85|”Vuonna '85”]], ”[[Murheellisten laulujen maa]]”, ”[[Tahroja paperilla]]”, ”[[Joka päivä ja joka ikinen yö]]”, ”[[Vihreän joen rannalla (kauan sitten)]]”, ”[[Kitara, taivas ja tähdet]]”, ”[[Suolaista sadetta]]”, ”[[Baarikärpänen (kappale)|Baarikärpänen]]”, ”[[Urheiluhullu]]” ja ”[[Nyt reppuni jupiset, riimisi rupiset]]”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://open.spotify.com/artist/6KbCFHgM4basg1TvK3oEzv | Nimeke = Eppu Normaalin TOP-10 kappaleet Spotifyssä | Julkaisija = Spotify |
== Yhtyeen historiaa ==
=== Yhtyeen alkutaival (1970-luku) ===
Eppu Normaalin perustivat ylöjärveläiset veljekset [[Martti Syrjä]] (laulu) ja [[Mikko Syrjä|Mikko ”Pantse” Syrjä]] (kitara), heidän serkkunsa [[Aku Syrjä]] (rummut) sekä [[Mikko Saarela]] (basso) ja [[Juha Torvinen]] (kitara). Yhtye otti nimensä [[Mel Brooks]]in elokuvassa ''[[Frankenstein Junior]]'' mainitun nimen ”Abby Normal” suomennoksesta. Yhtyeen alkuvuosina laulujen pääasiallinen sanoittaja oli Mikko Saarela, joka jatkoi yhtyeen sanoittajana aina vuoteen 1981 saakka, vaikka luovuttikin basistin paikan Mikko Nevalaiselle jo vuonna 1979.<ref name="luoto-95">{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa
Yhtyeen ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui [[Rockin SM-kilpailut|Rockin SM-kisojen]] karsinnassa [[Tampere]]en Gorillassa vuonna 1977.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina | Sivu = 47 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> Sarkastiset ja humoristiset kappaleet koettiin vastaiskuna [[progressiivinen rock|progressiivisen rockin]] hallitsemalle rockmusiikille. Eppu Normaali ei menestynyt kisoissa, mutta tuomaristossa istunut [[Juice Leskinen]] vaati Eppu Normaalille vähintään kunniamainintaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina | Sivu = 50 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> Pian yhtyeen demonauha huomattiin vastaperustetussa [[Poko Rekords]] -levy-yhtiössä, jonka perustaja [[Epe Helenius]] hurmaantui yhtyeen "[[Poliisi pamputtaa taas]]" -kappaleesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina | Sivu = 54 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> Helenius kutsui yhtyeen levyttämään ja ensimmäinen albumi, ''[[Aknepop]]'', ilmestyikin vuonna 1978. Levy sai varsin myönteisiä arvioita ja se myi ilmestymisvuotenaan noin {{Luku|2000|kappaletta}}. Kultaa levy myi vasta sen ilmestyttyä cd-painoksena vuonna 1994.<ref name="luoto-66">{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina| Sivu = 66 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> Aknepopin ainoa singlejulkaisu oli ”Poliisi pamputtaa taas”. Kuitenkin myös kappale ”Rääväsuita ei haluta Suomeen” saavutti jonkinlaisen klassikon arvon.
Seuraavaa singleä levytettäessä tuli vastaan yllättävä ongelma. Yhtyeellä oli valmiina kaksi sinkun A-puolta, ”Jee jee” ja ”Nipa”, mutta ei B-puolta. [[Epe Helenius]] ei missään nimessä halunnut ''Nipasta'' singleä, koska se ei olisi saanut yhtyeen ja levy-yhtiön kaipaamaa radiosoittoa, sillä se koettiin rienauksena.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina | Sivu = 86 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> Niinpä kompromissina ''Nipa'' julkaistiin yksipuolisena 700 kappaleen ilmaissinkkuna, jota yhtye jakoi konserteissaan, ja ”Jee jee” julkaistiin virallisena singlenä, B-puolenaan Wreckless Eric -suomennos ”Nuori poika”.<ref name="luoto-66" />
Platinaa ''Maximum Jee & Jee'' myi vuonna 1999 julkaistun erikoispainoksen myötä. Levyn kanteen liittyy monta tarinaa, sillä sen idea on lainattu [[The Who]]n keikkajulisteesta 70-luvulla, ja sen kannessa näkyvä aito [[Rickenbacker]]-kitara oli [[Juice Leskinen|Juice Leskisen]] omaisuutta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Maximum Jee & Jee -juhlaboxin kansilehti | Sivu = 4 | Julkaisija = Poko | Vuosi = 1999}}</ref> ''Maximum Jee & Jeen'' julkaisun jälkeen Mikko Saarela ilmoitti lopettavansa soittamisen yhtyeessä. Saarelan tilalle saatiin [[Kollaa kestää (yhtye)|Kollaa kestää]] -yhtyeessä vaikuttanut Mikko ”Vaari” Nevalainen,<ref name="luoto-95" /> jonka ”Vaari”-lisänimi johtui siitä, että hän oli useita vuosia muita yhtyeen jäseniä vanhempi.
==== Akun tehdas (1980–1981) ====
[[Tiedosto:Eppu Normaali, 1980.jpg|upright|thumb|left|Eppu Normaali Helsingin Kaivopuiston konsertissa ilmeisesti vuonna 1980.]]Yhtyeestä eronnut Mikko Saarela jatkoi kuitenkin yhtyeen pääsanoittajana ja vuonna 1980 julkaistulla ''[[Akun tehdas (albumi)|Akun tehtaalla]]'' suurin osa sanoituksista oli Saarelan kirjoittamia. Yleisilmeeltään levy jatkoi edeltäjänsä linjaa ja hivutti Eppujen musiikkia vähitellen punkista kevyempään suuntaan. Levy on nimensä ja kansikuvansa puolesta [[CCR|CCR-yhtyeen]] ''[[Cosmo's Factory]]n'' mukaelma. Albumi otettiin vastaan hyvin, ja se käytännössä pelasti Poko Rekordsin konkurssista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kontiainen, Vesa | Nimeke = Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia | Julkaisija = Like | Vuosi = 2004 | Isbn = 952-471-400-0}}</ref> Levyltä julkaistiin singleksi ”Puhtoinen lähiöni”, joka oli yksi vuodenvaihteen 1979–1980 suurimpia hittejä ja Eppujen tunnetuimpia kappaleita.
''Akun tehdasta'' on kaikkiaan myyty lähes 57 000 kappaletta. Vaikka levy olikin huomattavasti edeltäjiään keveämpi, ei sen teksteistä puuttunut huumorin keinoin esitettävää yhteiskuntakriittistä sanomaa. Esimerkiksi [[Harrisburg]]in [[Three Mile Island|ydinvoimalaonnettomuuden]] jälkeen tehty ”Suomi-ilmiö”-kappale on ydinvoiman vastainen. ”Puhtoinen lähiöni” arvostelee asuntopolitiikkaa ja ”Puhtoiset vesistömme” vesilainsäädäntöä.
''Akun tehtaan'' menestyttyä yhtyeen jäsenet saivat ajatuksen tehdä omat sooloalbumit, sillä ulkomailla soololevyt olivat olleet hyvin menestyksekkäitä. Epe Helenius innostui ajatuksesta, mutta muutti ajatusta sen verran, että ei julkaistaisi kokonaisia sooloalbumeita vaan soolosinglet. Yhtyeen jäsenet, ihmeissään siitä että heidän lähinnä vitsinä esittämänsä idea meni läpi, menivät studioon huomatakseen että levytykseen oli varattu kuusi päivää keskellä kiireistä keikkakesää. Kappaleista tehtiin osa itse (Pantse ja Mikko Nevalainen tekivät itse molemmat kappaleensa, Juha ja Martti Juhan singlen A-puolen ja Akun B-puolen), osa tilattiin muilta (Akun singlen A-puoli Juice Leskiseltä) ja loput olivat joko covereita alkuperäisin sanoin tai käännöskappaleita (Martin A-puoli [[Jan & Dean]] -suomennos, B-puoli The Wholta ja Juhan B-puoli on [[John Fogerty]]n kappale johon suomennoksen teki Mikko Saarela). Singlet julkaistiin vuonna 1987 kokoelmalla ''[[Aku, Juha, Martti ja Mikko² – soolot]]'', joka julkaistiin uudelleen CD-muodossa vuonna 1990 ''[[Hatullinen paskaa]]'' -levyn kanssa kokoelmalla ''[[Hatullinen paskaa / Soolot]]''. Menestynein soolosinkku oli Akun, jonka singlen suosio johtui Juice Leskisen tekemästä a-puolesta ”Ringo ja Aku”, jota yhtye on soittanut vielä 2000-luvullakin keikoillaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =
1980 yhtye keikkaili säännöllisesti, ja sinä vuonna julkaistiin yhtyeen ainoa tupla-LP, livelevy ''[[Elävänä Euroopassa]]'', joka äänitettiin (levyn takakannen mukaan) ”keikalla jossain Suomessa kesällä 1980”. Levy sisältää {{Luku|29
=== Cocktail Bar, Tie vie, Aku ja köyhät pojat (1981–1983) ===
Yhtye keikkaili aktiivisesti vuosikymmenen vaihteessa. Kenties mainittavin tapaus oli ensimmäinen [[Tuuliajolla]]-kiertue, jolla esiintyi Eppujen lisäksi myös [[Juice Leskinen Slam]] ja [[Hassisen kone]]. Kyseisellä kiertueella yhtye esitti myös materiaalia tulevalta ''[[Cocktail Bar]]'' -albumiltaan. Kaurismäen veljekset ohjasivat yhtyekolmikon kiertueesta dokumenttielokuvan ''[[Saimaa-ilmiö]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina | Sivu = 126 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-24344-2}}</ref>
''Cocktail Bar'' ei saanut läheskään niin myönteistä vastaanottoa kuin yhtyeen edeltävät albumit. Kriitikot moittivat eniten albumin tekstejä, joissa ei nähty olevan mitään tarkoitusta tai sanomaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke=Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina| Sivu= 130 |Julkaisija = WSOY |Vuosi=1999| Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> Kitaristi Juha Torvinen pitää albumin huonon menestyksen syynä yhtyeen alituista keikkailua, josta tarttui levylle kenties liikaa energiaa ja nopeutta. Torvisen mukaan kappaleet ovat hyviä, mutta mikäli ne olisivat hitaampia, saattaisivat ne olla Eppujen suurimpia klassikoita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke=Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina| Sivu= 128 |Julkaisija = WSOY |Vuosi=1999| Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> ''Cocktail Bar'' myi kuitenkin kultaa ''Akun tehdas'' -levyn menestyksen myötä. Albumin ainoa single ”Warsova / Hunninkolla” julkaistiin myös [[C-kasetti|kasetti]]singlenä, mutta myi paljon paremmin tavallisena vinyylisinglenä.
''Cocktail Barin'' jälkeen alettiin levyttää pienempiä hankkeita, ja niistä toinen, single ”Pannaan pannaan / Ruba” julkaistiin 1982. Sinkku naureskeli silloiselle rockvastaisuudelle ja oli jonkinasteinen hitti. Toinen projekti oli tulevaa ''Tie vie'' -LP:tä alustava [[EP-levy|EP]]. Se levytettiin, mutta jätettiin julkaisematta, koska sen julkaisupäivä olisi osunut liian lähelle edellä mainitun LP:n julkaisua. Epe Helenius on sanonut, että ”tämän EP:n piisit eivät olleet mitenkään edustava otos ''Tie vien'' tyylistä”. Levyn kappaleet ovat sittemmin ilmestyneet eri yhteyksissä, "Pink Panther Theme" "[[Murheellisten laulujen maa]]n" B-puolena, "Maailma loppuu neekerikylässä" ''Balladi kaiken turhuudesta'' -sinkun B-puolelle vuotta myöhemmin ja loput kaksi, "Yö osastolla" ja "Muijaa kuontaloon" 1984 julkaistulla ''Hatullinen paskaa'' -kokoelmalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke=Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina| Sivu= 134 |Julkaisija= WSOY |Vuosi=1999| Isbn = 951-0-24344-2}}</ref>
Saarela ei enää pystynyt kirjoittamaan yhtyeelle tekstejä, joten laulaja-Syrjän tuli tulevaisuudessa keskittyä niihin. Eppujen viides levy, ''[[Tie vie]]'', sisältää yhden yhtyeen tunnetuimmista kappaleista, "[[Murheellisten laulujen maa]]". Kappaletta pidetään yhtenä tärkeimmistä suomalaisen rockmusiikin kappaleista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke=Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina| Sivu= 250 | Julkaisija = WSOY |Vuosi=1999| Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> ''Tie vie'' oli hyvin pianovetoinen levy, eikä joissain kappaleissa kuultu kitaroita ollenkaan. Tästä syystä levyn kappaleita ei "Murheellisten laulujen maata" lukuun ottamatta juurikaan soiteta keikoilla. ''Tie vie'' nousi listaykköseksi kahden viikon ajaksi myyden kultalevyyn oikeuttavan määrän<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pennanen, Timo | Nimike = Sisältää hitin, levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972 | Sivu = 138 | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otavan kirjapaino Oy | Vuosi = 2006 | Isbn = 978-951-1-21053-5}}</ref> ja platinalevy siitä myönnettiin vuonna 2005. ''Tie vie'' oli myös ensimmäinen Eppu Normaalin albumi, jolla vierailee Hassisen Koneesta, [[Juice Leskinen Slam]]ista ja [[Popeda]]sta tuttu kosketinsoittaja [[Eero Pekkonen|Eero "Safka" Pekkonen]], joka on tämän jälkeen soittanut koskettimia ja haitaria yhteensä kuudella Eppu-levyllä (''Tie vie'', ''Rupisia riimejä karmeita tarinoita'', ''Kahdeksas ihme'', ''Valkoinen kupla'', ''Imperiumin vastaisku'' ja ''Historian suurmiehiä'').
Vuonna 1983 ilmestynyt ''[[Aku ja köyhät pojat]]'' -levy ei onnistunut saavuttamaan suurta suosiota. Ilmestymisvuonna 1983 kaikki musiikkialan ammattilaisetkaan eivät tienneet ''Aku ja Köyhät Pojat'' -levyn olemassaolosta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke=Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina| Sivu= 144| Julkaisija = WSOY |Vuosi=1999| Isbn = 951-0-24344-2}}</ref> Silti monet Eppu-fanit pitävät levyä yhtyeen parhaana. Levyn tunnelma on hyvin raskas ja siinä on pieniä [[hard rock]] -piirteitä. Levy julkaistiin uudelleen vuonna 1994 ”Rakkaus on KuuMaa” -singlen siivittämänä ja se rikkoi nopeasti kultalevyrajan, yli kymmenen vuotta julkaisunsa jälkeen. Myös kappale nimeltä ”Pakolainen” levytettiin, mutta lähinnä Epe Heleniuksen painostuksesta jätettiin pois levyltä, koska se ei sopinut albumin musiikilliseen linjaan. Fanit kuitenkin pitivät kappaleesta, sillä yhtye esitti sitä usein keikoillaan, ja se pääsi vuoden 1984 harvinaisuuskokoelmalle ''Hatullinen paskaa''.
=== Kansakunnan huulilla (1984–1986) ===
Rivi 68 ⟶ 76:
Koska Eppujen viimeisin levy oli taloudellinen pettymys, oli yhtyeen pakko saada seuraava levynsä menestyksekkääksi, tai muuten koko yhtye voitaisiin unohtaa. Eppu Normaali alkoi tehdä uusia kappaleita ja lisää keikkoja. Yhtye julkaisi kolmen vuoden sisällä kolme suomalaisen rockin klassikoksi muodostunutta levyä, joiden yhteinen myynti lähenee puolta miljoonaa kappaletta. Eppu Normaalin sanotaankin tehneen parhaat levynsä ja keikkansa juuri 80-luvulla.
[[
Samana vuonna julkaistiin yhtyeen B-puolista ja harvinaisuuksista koottu ''[[Hatullinen paskaa]]'', joka sisältää laajan kattauksen yhtyeen "huolettomampaa" puolta. Kappaleet "Muijaa kuontaloon" ja "Yö osastolla" ovat ennen julkaisemattomia, samaten Aku ja köyhät pojat -levytyksestä yli jäänyt ”Pakolainen”. Levy julkaistiin CD:nä yhdessä soolosinkkujen kanssa levyllä ''[[Hatullinen paskaa / Soolot]]''.
Yhtyeen kahdeksas albumi, ''[[Kahdeksas ihme]]'' on monen mielestä yhtyeen kaikkien aikojen paras levy.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =
Kahdeksannen ihmeen seuraaja, ''[[Valkoinen kupla]]'' julkaistiin 1986. Valkoinen kupla oli edeltäjäänsä rauhallisempi ja hillitympi, ja kappaleet olivat lähempänä perinteistä [[iskelmämusiikki|iskelmä]]ä kuin koskaan ennen. Levyllä voi havaita yhtyeen pientä väsymistä, ja erityisesti sanat ovat kautta linjan melko lohduttomia ja synkkiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =
=== Välivuoden jälkeen (1987–1994) ===
Vuonna 1987 Eppu Normaali
Eppu Normaali piti välivuoden vuonna 1987, mistä nimi seuraavalle levylle, 1988 julkaistulle ''[[Imperiumin vastaisku (albumi)|Imperiumin vastaiskulle]]''. Levyn kantta ei tällä kertaa tehnyt tavalliseen tapaan Martti Syrjä, vaan Lauri Posti. ''Valkoisen kuplan'' hillitystä tyylikkyydestä palattiin hieman räväkämpään tyyliin. Levyltä julkaistiin singlenä kappaleet "Afrikka, sarvikuonojen maa" ja "Näin kulutan aikaa". Näiden lisäksi levyltä löytyy sellaisia kappaleita kuin "Linnunradan laidalla", sekä Pantsen laulama karaokehitti ja keikkasuosikki "[[Baarikärpänen (kappale)|Baarikärpänen]]", joka oli alun perin tarkoitettu pelkäksi täytekappaleeksi, mutta saikin yllättäen aikaan varsin suuren suosion.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke=Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina| Sivu= 195 | Julkaisija = WSOY |Vuosi=1999| Isbn = 951-0-24344-2}}</ref>
Välivuonna 1989 tapahtui muutos Eppujen riveissä, sillä yhtyeen basisti vuodesta 1979, Mikko Nevalainen, päätti jättää yhtyeen. Uudeksi basistiksi valittiin aiemmin muun muassa [[Ilona (yhtye)|Ilona]]-yhtyeessä vaikuttanut [[Sami Ruusukallio]], joka soittaa Eppu Normaalissa edelleen ja on näin yhtyeen pitkäaikaisin basisti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =
Eppujen seuraava albumi ilmestyi Ruusukalliolla vahvistettuna 1990. ''[[Historian suurmiehiä]]'' jatkaa aavistuksen rauhallisempaa linjaa, ja siltä löytyy suomirockin klassikoihin kuuluva ja Eppujen ehkä kaikkien aikojen suurin hitti ”[[Tahroja paperilla]]”. Tahroja paperilla -maksisinglestä julkaistiin myös 50 kappaleen harvinaisuuspainokset, joiden kannessa on Martti Syrjän paljas takapuoli.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =
Vuonna 1990 julkaistiin myös toinen b-puolista ja harvinaisuuksista koottu ''[[Paskahatun paluu]]'', sekä levy-yhtiön promotarkoitukseen suunnattu single ”Urheiluhullu”, jonka b-puolena oli [[Pave Maijanen|Pave Maijasen]] kappale "Ota viesti vastaan". ”Urheiluhullu”-kappaleesta on tullut yksi Eppu Normaalin tunnetuimmista kappaleista.
Rivi 89 ⟶ 98:
Martti Syrjä ja Juha Torvinen työstivät kahdestaan kappaletta "Lensin matalalla". Kappale oli tarkoitus julkaista singlenä, ja siitä otettiinkin 20 koelevyä. Yhtyeen muut jäsenet eivät kuitenkaan pitäneet Martin ja Juhan versiosta, ja kappale levytettiin koko yhtyeen voimin uudelleen lisäten alun perin hyvin rock-henkiseen kappaleeseen muun muassa jouset ja koskettimet. ”Lensin matalalla 2” julkaistiin 1991, ja vaikka siitä ei tullutkaan suurta hittiä, se pääsi ''[[Repullinen hittejä]]'' -kokoelmalle ja sitä soitetaan edelleen radiossa silloin tällöin.
Historian Suurmiehien seuraajan, ''[[Studio Etana]]n'' synnytysprosessi oli pitkä ja vaikea, mistä todisteena Eppujen leukoja koristavat ”studioparrat” levyn kannessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =
==== Yhdentoista vuoden päästäkin (1994–) ====
Pitkä levytyssessio ja levynjulkistuskiertue rasittivat Eppuja siinä määrin, että päättivät pitää taukoa, joka venyikin pitkäksi. Vaikka aikavälillä 1994-2003 yhtye julkaisikin livelevyn ''[[Onko vielä pitkä matka jonnekin?]]'' (1994), ''[[Repullinen hittejä]]'' -tuplakokoelman (1996), joka on yhtyeen myydyin levy, ''[[Maximum Jee & Jee]]n'' 20-vuotisjuhlapainoksen (1999), toisen tuplakokoelman ''[[Reppu 2 – toinen repullinen kuolemattomia Eppu-klassikoita|Reppu 2]]'' (2003) sekä sinkkuboksin ''[[Singlet 1978–1991]]'' (2003), ei uutta materiaalia ilmestynyt. Yhtye ei myöskään keikkaillut kuin harvakseen, joten monet luulivat Eppu Normaalin jo lopettaneen.
Yhtyeen jäsenet tekivät tauon aikana erilaisia sivuprojekteja. Ruusukallio, Torvinen ja Aku Syrjä muodostivat hetken ajaksi [[Screaming Thunders]] -yhtyeen [[Sami Hintsanen|Sami Hintsasen]] kanssa. Screaming Thunders keikkailee edelleen, mutta hyvin harvoin. Pantse Syrjä sävelsi tauon aikana [[Yö (yhtye)|Yö-yhtye]]elle kappaleen "Mysteeri".
[[
Uuden albumin suosio rohkaisi yhtyeen keikkailemaan. Vuoden 2005 alkukeväällä yhtye kiersi Suomea Sankariainesta -kiertueellaan. Saman vuoden kesällä pidettiin myös yhtyeen historian ensimmäinen akustinen konsertti Vesilinjalla. ''Kahdeksas ihme'' -albumin täytettyä 20 vuotta, julkaisi yhtye levystä juhlapainoksen ja järjesti minikiertueen, jolla kuultiin albumin kappaleet akustisina.
Rivi 102 ⟶ 112:
Vuonna 2006 Eppu Normaalin perustamisesta oli kulunut 30 vuotta. Sen kunniaksi yhtyeen jäsenet julkaisivat alastonkalenterin.
Yhtye ilmoitti ryhtyvänsä levyttämään uutta albumia syksyllä 2006. Tältä albumilta saatiin maistiaisia kesäkuun 27. päivä 2007, kun yhtye julkaisi ''Jokainen hetki historian'' -singlen. Singlen kappale kuultiin ensimmäistä kertaa keikalla, kun Eppu Normaali soitti kesän 2007 ainoan keikkansa [[Tuuri]]n Miljoonarockissa. Eppu Normaalin toistaiseksi viimeisin albumi, ''[[Syvään päähän]]'', ilmestyi 5. syyskuuta. Levyn kappaleesta, ”Tahdon sut”, julkaistiin yhtyeen historian toinen musiikkivideo. Yhtye lähti vielä lokakuussa 2007 kiertueelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eppunormaali.fi/?a=3 | Nimeke = Eppu Normaali - Uutisarkisto | Julkaisija = Eppu Normaali |
Vuonna 2008 Eppu Normaalin jäsenet olivat haastateltavina [[Jouko Aaltonen|Jouko Aaltosen]] ohjaamassa dokumenttielokuvassa ''[[Punk – tauti joka ei tapa]]''.
Rivi 114 ⟶ 124:
Eppu Normaali teki lokakuussa 2012 akustisen Mutala-konserttisalikiertueen. Kyseessä oli sikäli poikkeuksellinen kiertue, että edellisen kerran yhtye esiintyi konserttisaleissa vuonna 1990.<ref>[http://www.iskelma.fi/uutiset/musiikki/eppu-normaali-konserttisalikiertueelle-katso-paikkakunnat/1/4363 Iskelma.fi: Eppu Normaali konserttisalikiertueelle - katso paikkakunnat]</ref>
Yhtyeestä tehtiin sen 40-vuotisen uran kunniaksi dokumenttielokuva, jonka ohjasi Saku Pollari. Elokuvan nimi on "Eput" ja ensi-ilta on 2.12.2016. Juhlavuotena heistä tehtiin myös uusi kirja ja valokuvanäyttely.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2016051821584365_vi.shtml|nimeke=Eppu Normaalilla yllätys juhlavuoden kunniaksi: Bändistä dokumenttielokuva|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2016-05-18|kieli=fi-FI}}</ref> Elokuussa [[2016]] Eppu Normaali esiintyi [[Ratinan Stadion]]illa 30 000 ihmiselle juhlavuotensa kunniaksi. Konsertissa vierailivat [[Mikko Saarela]], [[Eero Pekkonen|Safka Pekkonen]], [[Iiro Rantala]] sekä [[Santtu-Matias Rouvali]]n johtama [[Tampere Filharmonia]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/arviot/a1470456562983|nimeke=Konserttiarvio: Suomirockin mammutti murahti Ratinassa – Eput paiskivat lavalla töitä kuin viimeistä päivää|julkaisu=Helsingin Sanomat |
Ylöjärven kaupunki pystyttää Eppu Normaali -patsaan kaupungin alueelle vuoden 2017 aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.aamulehti.fi/kotimaa/ylojarvelle-kohoavan-eppu-normaali-patsaan-paikka-avoin-haluamme-kuulla-eppujen-toiveita/|nimeke=Ylöjärvelle kohoavan Eppu Normaali-patsaan paikka avoin: "Haluamme kuulla Eppujen toiveita" - Aamulehti|julkaisu=Aamulehti|viitattu=2016-10-28|ajankohta=2016-10-28|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Kaupunginjohtajan mukaan lopullista päätöstä asiasta ei ole tehty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9257070 | Nimeke = Eppu Normaalille kaavaillaan patsasta Ylöjärvelle | Ajankohta = 27.10.2016 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 30.10.2016 }}</ref>
Oulun Kuusisaaressa 26.
== Yhtyeen musiikki ==
{{Viitteetön|Hyvä artikkelin vaatimukset: Artikkeli on kauttaaltaan viitteistetty. Artikkeliin jokaiseen kohtaan (esimerkiksi yhtyeen alkutaival) ei ole pantu viitepyyntöä, ne huomaa muutenkin.}}
Eppu Normaalin sävellykset ovat usein hyvin kitarapainotteisia, poikkeuksena albumi ''[[Tie vie]]'', jonka joissain kappaleissa ei ollut kitaroita ollenkaan. Yhtyeen levyillä on hyvin harvoin kitaroiden, basson ja rumpujen lisäksi muita soittimia. Poikkeuksia tosin löytyy: ''[[Cocktail Bar]]'' -albumilla kuullaan muun muassa [[syntetisaattori]]a ja [[torvi]]a. Muutamassa yhtyeen kappaleessa kuullaan myös hillitysti [[viulu]]a, kuten singlellä ”Lensin matalalla 2” ja jo alkuaikojen kappaleessa ”Pidetään ikävää”. Myös pianoa tai jopa haitaria on kuulunut Eppu Normaalin musiikissa.
Rivi 126 ⟶ 137:
=== Musiikilliset vaikutteet ===
Eppu Normaalin vaikuttajina olivat alun alkaen [[Ramones]]in ja [[Sex Pistols]]ien kaltaiset punk-yhtyeet. Mikko Saarela mainitsee myös Jouko Aaltosen ''[[Punk – tauti joka ei tapa]]'' -dokumentissa yhtyeen vaikutteiksi Tamperelaisen rock/punk -yhtyeen nimeltään [[Virtanen (yhtye)|Virtanen]]. Albumilla ''[[Maximum Jee & Jee]]'', yhtye hylkäsi punkin ja alkoi tehdä kevyempää musiikkia. 1980-luvun keskivaiheilla julkaistuilla, Eppu Normaalin myydyimmillä levyillä voi huomata selkeitä vaikutteita [[Dire Straits]]in musiikista. Eppu Normaalia onkin sanottu "Suomen Dire Straitsiksi". Eppu Normaali on vaikuttanut useisiin suomalaisiin yhtyeisiin, etenkin sanoituksellisesti, muun muassa [[Kotiteollisuus (yhtye)|Kotiteollisuuteen]] ja [[Egotrippi]]in. Oman jälkensä yhtyeen sanoituksiin ovat jättäneet myös Martti Syrjän vanhemmat, [[Kirsi Kunnas]] ja [[Jaakko Syrjä]] ovat molemmat kirjailijoita.
== Kokoonpano ==
Kokoonpano on pysynyt alkuperäisenä lukuun ottamatta basistia, joka on vaihtunut vuosina 1979 ja 1989. Mikko Saarelan lähdettyä yhtyeestä 1979 sanoitusvastuu pysyi hänellä, vaikka basistiksi vaihtui Mikko Nevalainen.<ref>http://pomus.net/001784</ref> Myöhemmin kuitenkin yhtye, Pantse erityisesti, koki etätyöskentelyn Helsingissä asuvan Saarelan kanssa vaikeaksi ja Martti ryhtyi pääsanoittajaksi 1982.
=== Alkuperäinen kokoonpano (1976–1979) ===
[[
* [[Martti Syrjä]] ([[laulu]])
Rivi 141 ⟶ 154:
=== Kokoonpano 1979–1989 ===
* Martti Syrjä (laulu)
* Mikko Syrjä (kitara ja laulu)
Rivi 148 ⟶ 162:
=== Nykyinen kokoonpano (vuodesta 1989) ===
* Martti Syrjä (laulu)
* Mikko Syrjä (kitara ja laulu)
Rivi 155 ⟶ 170:
== Diskografia ==
{{Pääartikkeli|[[Eppu Normaalin diskografia]]}}
=== Studioalbumit ===
* {{Albumi|[[Aknepop]]|1978}}
* {{Albumi|[[Maximum Jee & Jee]]|1979}}
* {{Albumi|[[Akun tehdas (albumi)|Akun tehdas]]|1980}}
* {{Albumi|[[Cocktail Bar]]|1981}}
* {{Albumi|[[Tie vie]]|1982}}
* {{Albumi|[[Aku ja köyhät pojat]]|1983}}
* {{Albumi|[[Rupisia riimejä, karmeita tarinoita]]|1984}}
* {{Albumi|[[Kahdeksas ihme]]|1985}}
* {{Albumi|[[Valkoinen kupla]]|1986}}
* {{Albumi|[[Imperiumin vastaisku (albumi)|Imperiumin vastaisku]]|1988}}
* {{Albumi|[[Historian suurmiehiä]]|1990}}
* {{Albumi|[[Studio Etana]]|1993}}
* {{Albumi|[[Sadan vuoden päästäkin]]|2004}}
* {{Albumi|[[Syvään päähän]]|2007}}
* {{Albumi|[[Mutala (albumi)|Mutala]]|2011}}
== Palkinnot ja saavutukset ==
{{Palstoitus alkaa}}
=== Platinalevyt ===
* ''[[Maximum Jee & Jee]]
* ''[[Akun tehdas (albumi)|Akun tehdas]]
Rivi 317 ⟶ 208:
* ''[[Sadan vuoden päästäkin]]''
* ''[[Syvään päähän]]''
{{Palstanvaihto}}
=== Kultalevyt ===
* ''[[Aknepop]]''
* ''[[Elävänä Euroopassa]]''
Rivi 328 ⟶ 221:
=== Muita palkintoja ===
* Emma-palkinto, Vuoden yhtye, 1986
* [[Juha Vainio -palkinto|Juha Vainio -sanoittajapalkinto]], Martti Syrjä, 1997
* [[Reino Helismaa -palkinto]], Martti Syrjä, 2004
* [[Suomi-palkinto]], 2009
{{Palstoitus loppuu}}
=== Äänestyksissä ===
[[Radiomafian top 500]]-äänestyksessä Eppu Normaali oli menestynein suomalaisartisti 10 kappaleellaan:
* Murheellisten laulujen maa (86)
Rivi 348 ⟶ 244:
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Saarela, Mikko & Syrjä, Martti & Syrjä, Mikko | Nimeke=Minun Suomeni: Eppu Normaali -yhtyeen sanoituksia vuosilta 1975–1980 | Vuosi=1981 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Jee-jee music | Isbn = 951-99342-9-4}}
*''Tuuliajolla: suuri rock and roll -risteily'' (''J.K. Juntunen'', Soundi-kirja 13, 1981) (Juice Leskinen Slamin, Eppu Normaalin ja Hassisen Koneen Tuuliajolla-kiertueesta Saimaalla kesällä 1981) ISBN 951-99331-7-4
* ''Repullinen nuotteja'' (1998) (Nuottikirja, nuotinnokset ''Sami Ruusukallio'') ISMN-M-7006309-40-8
* {{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa: Eppu Normaalin tarina | Vuosi=2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY |
* ''Repullinen nuotteja 2'' (2005) (Nuottikirja, nuotinnokset ''Sami Ruusukallio'') ISMN-M-706334-31-8
* {{Kirjaviite | Tekijä = Mika Saastamoinen| Nimeke = Parasta Lapsille Suomipunk 1977–1984| Vuosi = 2007| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Johnny Kniga|
* {{Kirjaviite | Tekijä=Eppu Normaali | Nimeke=Kaikki sanat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Siltala | Vuosi=2017 |
== Katso myös ==
* [[
* [[Vuonna 85]]
* [[Luettelo Eppu Normaalin kappaleista]] == Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Santtu | Nimeke = Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-24344-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kontiainen, Vesa | Nimeke = Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia | Julkaisija = Like | Vuosi = 2004| Isbn = 952-471-400-0}}
=== Viitteet ===
{{Korjattava/viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commons}}
* [http://www.eppunormaali.fi Viralliset kotisivut].
* [http://www.eppunormaali.net Eppujen fanisivut].
* {{last.fm|Eppu+Normaali}}
* [http://haku.yle.fi/?category=El%C3%A4v%C3%A4%20arkisto&sort=relevancy&UILanguage=fi&keyword=Eppu%20Normaali
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
|