|
'''Kevytbetoni''' on rakennusmateriaali, jonka ainesosia ovat sementti, kalkki, kipsi, jauhettu hiekka ja vesi. Se on kevyempää kuin tavallinen [[betoni]].
Höyrykarkaistu kevytbetoni on tunnettu rakennusmateriaali ympäri maailman. Sen valmistusteknologia kehitettiin alkujaan Suomessa ja Ruotsissa 1930 -luvun alkupuolella (Lohjan kalkkitehtaiden kemisti [[Lennart Forsén]]). Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, [[Helsinki-Malmin lentoasema|Malmin lentokenttärakennus]], valmistui vuonna 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja [[Euroopan investointipankki|Euroopan investointipankin]] instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen kunniakkaaseen joukkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jamera.fi/uutiset/?newsid=3&newstitle=Suomen+ensimmäinen+kevytbetonirakennus%2C+valittiin+uhanalaiseksi+kulttuurikohteeksi | Nimeke = Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, valittiin uhanalaiseksi kulttuurikohteeksi | Ajankohta = 4.4.2016 | Julkaisu = Jämerä | Viitattu = 23.12.2016 }}</ref>
Kevytbetonia valmistetaan miljoonia kuutioita ympäri maailmaamaailmanlaajuisesti erilaisilla tuotemerkeillä, kuten: Aeroc, Ytong, [[Siporex]], Celcon, ja Thermalite.<ref name="AEROC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aeroc.fi/index.php?page=737&lang=fin | Nimeke = Kevytbetoni | Julkaisu = Aeroc | Viitattu = 23.12.2016 }}</ref> Suomessa toimiva Aeroc Jämerä kuuluu Aeroc International AS konserniin, joka on Pohjois-Euroopan suurin karkaistun kevytbetonin valmistaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jamera.fi/yritys-ja-yhteystiedot/avoimet-tyopaikat/ | Nimeke = Avoimet työpaikat | Tekijä = | Ajankohta = 6.9.2016 | Julkaisu = Jämerä | Viitattu = 23.12.2016 }}</ref>
== Käyttökohteet ==
[[Tiedosto:Kevytbetonielementtejä tehtaalla.jpg|pienoiskuva|354x354px|Kevytbetonielementtejä tehtaalla.]]Karkaistua kevytbetonia voidaan käyttää kaikessa rakentamisessa, kuten teollisuusrakennuksissa, pientaloissa, kerrostaloissa, rivitaloissa jne. Kevytbetonista tehdään mm.muun muassa ulko- ja sisäseiniä, palomuureja, kostean tilan seiniä, välipohjia, yläpohjia, portaita, aukonylityksiä, palkkeja ja pilareita. Kevytbetonista tehdään myös murskeita ja muita elementtejä varsinkin korjausrakentamisen tarpeisiin.
Suomeen on rakennettu lukuisia teollisuushalleja ja tuhansia pientaloja käyttäen kantavana rakenteena kevytbetonia niin seinissä kuin tasoissakin. Saneerauspuolella linjasaneeraukset ja palomuurit ovat merkittävimpiä kohteita kevytbetonille. Asunto- ja toimistorakentamisessa kevyet väliseinät kevytbetonielementeistä ovat hyvin yleisiä.
== Kevytbetonin ominaisuudet ==
Rakennusmateriaalina karkaistulla kevytbetonilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia: Sese on kevyttä, mutta samalla kestävää, mistä syystä kevytbetoni voi toimia sekä [[Runko (rakennustekniikka)|kantavana rakenteena,]] että [[Lämmöneriste|lämmöneristeenä]]. Kevytbetonia on helppo työstää käsityökaluilla, sillä saavutetaan hyvä [[Paloeriste|paloturvallisuus]], [[Äänieriste|ääneneristävyys]] ja [[Lämmöneriste|energiatehokkuus]].
== Kevytbetonin valmistusmenetelmä ==
[[Tiedosto:Jämerä työmaa käynnistyy.jpg|pienoiskuva|352x352px]]Kevytbetonia on sen historian alusta alkaen tehty useilla resepteillä. NykyaikaisetNykyaikaisen kevytbetonitkevytbetonin valmistetaanvalmistamiseen seuraavia ainesosia hyödyntäen:käytetään [[Sementti|sementtiä]], kalkki[[Kalkkikivi|kalkkia]], kipsi[[Kipsi|kipsiä]], jauhettujauhettua hiekka[[Hiekka|hiekkaa]] ja vesi[[Vesi|vettä]]. Kevytbetonin laatuun vaikuttaa merkittävästi tehtaan käytettävissä olevat raaka-aineet, varsinkin hiekan [[Kvartsi|kvartsipitoisuus]]. Tästä syystä tehtaiden sijainti määrittelee esimerkiksi tuotteilla saavutettavan [[Puristuslujuus|puristuslujuuden]].
Valmistusprosessin aikana raaka-aineet sekoitetaan keskenään ja massaan lisätään [[alumiini]]jauhetta, mikä reagoi seoksessa niin, että massaan syntyy [[vety]]kuplia ja massa huokoistuu (vrt.vastaavasti kuin [[Leivinhiiva|hiiva]] pullataikinassa). Valmis massa valetaan muotteihin. Erilaiset harkot tehdään pelkästä massasta, mutta rakenne-elementtejä valmistettaessa massaan lisätään [[Ruostuminen|ruostesuojattu]] [[Betoniraudoitus|raudoitus]]. Tarvittaessa käytetään myös [[Ruostumaton teräs|ruostumattomasta teräksestä]] tehtyjä raudoituksia. Massan kovetuttua riittävään lujuuteen se leikataan ohuilla teräslangoilla tuotelinjalla halutun kokoisiksi tuotteiksi. Kevytbetonituotteet ovat erittäin mittatarkkoja. Leikkauksen jälkeen tuotteet siirtyvät höyrykarkaisuun autoklaaviin. Korkeassa lämpötilassa ja paineessa tuotteet saavuttavat lopullisen lujuutensa ja ovat käytännössä käyttövalmiita saman tien.Suomessa käytettävät kevytbetonituotteet vastaavat eurooppalaista standardia EN771-4 ja ovat [[CE-merkintä|CE-merkittyjä]]
Suomessa käytettävät kevytbetonituotteet vastaavat Eurooppalaista standardia EN771-4 ja ovat CE-merkittyjä
== Kevytbetoni on puhdas materiaali ==
| 