Ero sivun ”Säynätsalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Historia: poistetaan aikaisemmin lähdepyynnöllä merkitty epäoleellinen kohta. Lisätty lähde ei tue tekstin väitteitä. |
||
Rivi 39:
Säynätsalon tehdasyhdyskunta sai alkunsa vuonna 1897, kun kauppaneuvos [[Johan Parviainen]] päätti hankkia Säynätsalon asumattoman saaren. Seuraavana vuonna Parviaisen perhe perusti saarelle ensimmäisen [[saha (teollisuus)|saha]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyvaskyla.fi/saynatsalo/historia | Nimeke = Säynätsalon lyhyt historia | Julkaisu = jyvaskyla.fi | Julkaisija = Jyväskylän kaupunki | Viitattu = 28.8.2016 | Lainaus =Säynätsalon teollisuusyhdyskunta sai alkunsa vuonna 1897, kun kauppaneuvos Johan Parviainen osti Säynätsalon asumattoman saaren. Vasta seuraavana vuonna Parviainen perusti alueelle ensimmäisen sahan...}}</ref> Yhteisö syntyi siis pääasiallisesti teollisuuden ympärille, sillä Parviaisen ostaessa [[Korpilahti|Korpilahden]] kuntaan kuuluneen [[Säynätsalo (saari)|Säynätsalon saaren]], oli koko saaressa ainoastaan yksi [[lato]] eikä lainkaan pysyvää ihmisasutusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www3.jkl.fi/tiedotus/lehti/index.php/2005-04/650 | Nimeke = Kesäkoulu lähtee Säynätsaloon | Julkaisu = jkl.fi | Julkaisija = Jyväskylän kaupunki | Ajankohta = 1.6.2005 | Tekijä = Särkijärvi, Mika | Viitattu = 28.8.2016 | Lainaus =Kun kauppias Johan Parviainen ryhtyi 1897 rakentamaan Säynätsaloon sahaa, oli koko saaressa vain yksi lato.}}</ref> Ensimmäiset asunnot valmistuivatkin jo 1897, ja vuonna 1914 saaren toiminta laajeni, kun liiketoimintansa aloitti myös [[Säynätsalon vaneritehdas]].<!--Saarella toimii yhä [[UPM|UPM:n]] [[Säynätsalon vaneritehdas| Jyväskylän vaneritehdas]].--> Vuoteen 2016 mennessä, muuta teollista toimintaa edustaa yhä Kiitokori-ryhmään kuuluva [[Saurus (auto)|Saurus]]-paloautoja valmistava Sammutin Oy:n tehdas. Saarelle kuului myös talotehdas, kunnes Finndomo sulki sen kesällä 2009.<ref name="ksml.fi20092403">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/uutiset/talous/finndomo-sulkee-säynätsalon-tehtaan/395824 | Nimeke = Finndomo sulkee Säynätsalon talotehtaan | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 24.3.2009 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Keskisuomalainen Oyj | Viitattu = 5.4.2009 | Kieli = }}</ref>
Vuonna 1921 [[Korpilahti|Korpilahden]] kunnasta erosi [[Muurame]]n kunta, johon alun perin kuului myös Säynätsalo. Säynätsalolaisten mukaan Muurame ei kunnolla huolehtinut Säynätsalon kehittämisestä, vaikka sieltä tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista. Säynätsalon eroamisaie tuli Muuramen valtuuston tietoon vuonna 1922, ja valtioneuvosto vahvisti Säynätsalon eron Muuramesta muutama viikko myöhemmin. Säynätsalon ensimmäiset kunnallisvaalit pidettiin kesäkuun lopulla 1924 ja Säynätsalon kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous noin kuukausi myöhemmin.<ref>Keski-Suomen historia (1993), s. 385</ref> Maa-alue käsitti tällöin vain Säynätsalon saaren. 1935 Lehtisaari ja [[Muuratsalo|Muuratsalon]] pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla ja uudestaan vuonna 1980 Säynätsalo sai lisää alueita Muuratsalosta. Säynätsalo oli Suomen järvisin kunta. Yli puolet kunnan alueesta oli järveä. Varsinkin kunnaksi, joka ei ollut kaupunki eikä kauppala, se oli poikkeuksellinen: taajamaväestön osuus sen koko väestöstä oli yli 90 %, lähes 80 prosenttia kunnan ammatissa toimivasta väestöstä palveli teollisuutta<ref>Suomen kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä esittävä 7-osainen Suomenmaa, viimeinen osa, artikkeli Säynätsalo, s. 204–205</ref> eikä maataloutta kunnassa ollut juuri lainkaan. Säynätsalo oli aikoinaan Suomen tiheimmin asuttu maalaiskunta.<ref>http://tapsukka.kuvat.fi/kuvat/OMAT+KUVAT/Saarivaltakunnan+maisemat.../</ref> Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä [[1993]].
[[Orivesi–Jyväskylä-rata|Jämsän ja Jyväskylän välisen rataosan]] rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 1964, kun alettiin rakentaa ratayhteyttä Jyväskylästä Säynätsaloon. Ratayhteys Säynätsaloon valmistui tavaraliikennettä varten vuonna 1970, mutta liikenne Säynätsalon radalla lopetettiin kokonaan vuonna 2001 ja rata purettiin vuonna 2005.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 182. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref>
| |||