Ero sivun ”Mississippin kulttuuri” versioiden välillä

'''Mississippin kulttuuri''' oli [[Mississippi (joki)|Mississippi]]n jokilaakson seuduille [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] keskilänteen noin 800–1500 jaa. kehittynyt [[esikolumbiaaninen intiaanikulttuuri]], jonka asutuskeskuksiin rakennettiin suuria temppelikumpuja. Ne muistuttivat [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit|Mesoamerikan tuon ajan kulttuurien]] pyramideja, ja niissä uhrattiin ihmisiä. Niissä oli temppeleitä, ylimystön asuinpaikkoja ja hautoja. Kulttuuri oli kivi-kuparikautinen. Elanto hankittiin pääosin maissin viljelyllä. Kauppaverkko ulottui [[Kalliovuoret|Kalliovuorilta]] [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelle]] ja [[Atlantti|Atlantille]] ja pohjoisessa [[Suuret järvet|Suurille järville]] asti. Yhteiskunta oli kerrostunut [[kasti]]yhteiskunta, jonka johdossa oli päällikkö, jota palvottiin jumalana. Mississippin yhteiskuntaa pidetään mutkikkaana [[päällikkökunta]]na, jota on verrattu Rooman vallan jälkeistä, ennen kristinuskon tuloa Englannissa vallinneeseen yhteiskuntaan. Kulttuuri kehittyi välillä 500–1000 myöhäisestä [[Metsämaan kulttuuri]]sta, ja alkoi useimmilla alueilla noin vuonna 1000. Kulttuurin alku liittyi maissinviljelyn luonnehtimaan asutuksen paikalleen asettumiseen. Kulttuurin mahtavimpana aikana pidetään useimmin kulttuurin keskivaihetta 1200–1400, jolloin kulttuurin tunnetuin keskus [[Cahokia]] oli valtansa huipulla, ja sotaisa SECC-traditio ilmeni. Sotaisuus näkyy mm linnoitetuujen asuinpaikkojen lulumäärän kasvuna.

Mississippin kulttuuri jakautui alueellisiin kulttuureihin. Mississippin kulttuuri romahti jostain syystä 1400-luvulla, jonka seurauksena monet keskukset autioituivat. Cahokia hajaantui 1350–1400, ja useimmat keskukset noin 1500. Kulttuurista säilyi eurooppalaisaikaan vain [[natchezit|natchez]]-heimo. Myös [[caddot|caddojen]] heimoa pidetään Mississippin kulttuurin jälkeläisinä.

Noin 1350-1450 eaa Keski-Mississippin kulttuurin alueelle Ohiojoen alajuoksulle syntyi niin sanottu "vapaa neljännes"<ref>http://www.jstor.org/stable/1593795</ref>. Se ulottui laajalle alueelle monen osavaltion alueelle.

LinnoitetujanLinnoitettujen paikkojen määrä laski. Syynä saattoi olla ilmastonmuutos: ilmasto viileni ja kuivui, kun [[pieni jääkausi]] alkoi.<ref name="Bird_et_al_2017">[https://www.researchgate.net/publication/313115710_Midcontinental_Native_American_population_dynamics_and_late_Holocene_hydroclimate_extremes Midcontinental Native American population dynamics and late Holocene hydroclimate extremes] Broxton Bird,2017, DOI: 10.1038/srep41628 </ref>. Ehkä kuivuus ja/tai kesien viileneminen tuhosi pellotmaissipellot. Eurooppalaisten tullessa noin 1500 monet aiemmat suuret päällikkökunnat olivat hajonneet. Silti joitain päällikkökuntia oli yhä.