Ero sivun ”Rupikonna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 194.89.228.107 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ComradeUranium tekemään versioon. |
ravinto ja saalistajat, lisäsin otsikoita, vaihdoin tietolaatikon kuvan parempilaatuiseen |
||
Rivi 7:
| iucn_versio = 2014.2
| iucn_viitattu = 5.8.2014
| kuva =
| kuvateksti =
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
Rivi 24:
| commonscat = Bufo bufo
}}
'''Rupikonna''' (''Bufo bufo''), puhekielessä joskus '''rupisammakko''' tai '''korpisammakko''', on [[Konnat|konnalaji]], jota tavataan lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]], [[Irlanti]]a, Pohjois-[[Skandinavian niemimaa|Skandinaviaa]] ja joitakin [[Välimeri|Välimeren]] saaria lukuun ottamatta. Rupikonna esiintyy yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa harvalukuisempana. Rupikonna on Euroopan yleisimpiä [[Sammakkoeläimet|sammakkoeläimiä]] ja se hyväksyy asuinpaikakseen hyvin monenlaiset ympäristöt metsistä [[Puutarha|puutarhoihin]] ja [[niitty]]ihin. Rupikonna on Suomessa rauhoitettu laji.
== Kuvailu ==
Rupikonnan kuivassa ihossa on runsaasti nystyröitä, sen korvallisrauhaset ovat selvästi ulkonevat ja olemus on hyvin tanakka. Rupikonna liikkuu pääasiassa kävellen, koska sen takajalat ovat lyhyemmät kuin [[sammakko|sammakolla]]. Selkäpuoli on väritykseltään yksisävyisen ruskea, vatsa taas on joko vaalea tai harmaaseen vivahtava.
== Elintavat ==
Rupikonnan lisääntymiskausi alkaa heti horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat yleensä samalle paikalle, jossa ovat itse syntyneet. Munat lasketaan 3–6 metriä pitkäksi ”kaksiriviseksi helminauhaksi”. Nauhat naaras munii vesikasvien ympärille. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua. Koiras on sukukypsä kolmivuotiaana ja naaras vuotta myöhemmin. Rupikonna saattaa elää jopa 40-vuotiaaksi.▼
[[File:Rupikonna2.JPG|thumb|left|Rupikonna lämmittelemässä kevätauringossa metsäautotiellä Ypäjällä pääsiäispäivänä 2011.]]
Rupikonna liikkuu lähinnä hämärän ja pimeän aikaan. Rupikonnalle tyypillistä on myös paikkauskollisuus. Päivät rupikonna viettää tietyssä vakiokolossaan, ja öisin se kiertää vakiopolkuaan ruokaa etsimässä. Häirittynä konna laskee päänsä alas ja nostaa takaruumiinsa ylös, jolloin se näyttää paljon todellista suuremmalta. Samalla se saattaa erittää iholleen maitomaista limaa.
▲Rupikonnan lisääntymiskausi alkaa heti horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat yleensä samalle paikalle, jossa ovat itse syntyneet. Munat lasketaan 3–6 metriä pitkäksi ”kaksiriviseksi helminauhaksi”. Nauhat naaras munii vesikasvien ympärille. Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua. Koiras on sukukypsä kolmivuotiaana ja naaras vuotta myöhemmin. Rupikonna saattaa elää jopa 40-vuotiaaksi.
Rupikonnan horros alkaa syys–lokakuussa ja päättyy huhti–toukokuussa. Se talvehtii sekä maalla että vedessä. Sen ruumiinlämpö voi laskea alle nollan asteen. Eläimen hengitys on erittäin vähäistä ja elintoiminnat miltei pysähtyvät talven ajaksi.
== Ravinto ja saalistajat ==
Rupikonnan nuijapäät syövät leviä ja kasvinosia. Aikuiset rupikonnat syövät hyönteisiä, etenkin muurahaisia, sekä matoja ja toukkia. Iso rupikonna voi syödä jopa pieniä nisäkkäitä.<ref>Koli 2016, s. 88.</ref>
Rupikonnan iho ja silmän takana olevat korvallisrauhaset erittävät myrkkyä, jolla konna puolustautuu saalistajilta. Kaikkiin saalistajiin myrkky ei vaikuta: jotkin näätäeläimet ja varislinnut nylkevät ihon pois, eivätkä käärmeet välitä konnan myrkystä.<ref>Koli 2016, s.83, 89.</ref>
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite |Tekijä=Koli, Antti |Nimeke=Suomen matelijat ja sammakkoeläimet |Vuosi=2016 |Julkaisija=Metsäkustannus Oy |Isbn=978-952-6612-75-1}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| |||