Ero sivun ”Evoluutio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lax (keskustelu | muokkaukset) rv (lähteetöntä mielipidekirjoittelua) |
|||
Rivi 229:
=== Elämän alkuperä ===
{{Katso myös|[[Elämän alkuperä]] ja [[RNA-maailma]]}}
Erittäin korkeaenergiaisen kemian on ajateltu tuottaneen itsereplikoituvan molekyylin noin {{nowrap|4 miljardia vuotta}} sitten. Puoli miljardia vuotta myöhemmin eli kaikkien elollisten organismien yhteinen esivanhempi.<ref name="Doolittle_2000" /> Nykypäivän [[tieteellinen konsensus]] on, että elämää muodostava monimutkainen biokemia kehittyi yksinkertaisemmista kemiallisista reaktioista.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Peretó, Juli |Otsikko = Controversies on the origin of life |www= http://www.im.microbios.org/0801/0801023.pdf |Julkaisu = Int. Microbiol. |Vuosikerta = 8 |Numero = 1 |Sivut = 23–31 |Ajankohta =maaliskuu 2005 |Pmid = 15906258 |Kieli={{en}} }}</ref> Elämän alkuun on voinut osallistua [[RNA]]:n kaltaisia itsereplikoituvia molekyylejä<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Joyce, Gerald F. |Otsikko = The antiquity of RNA-based evolution |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 418 |Numero = 6894 |Sivut = 214–21 |Ajankohta = 11. heinäkuuta 2002 |Pmid = 12110897 |Doi = 10.1038/418214a |Kieli={{en}} |Bibcode = 2002Natur.418..214J }}</ref> ja yksinkertaisten solujen kokoonpanoja.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Trevors, Jack T.; Psenner, Roland |Otsikko = From self-assembly of life to present-day bacteria: a possible role for nanocells |Julkaisu = FEMS Microbiol. Rev. |Vuosikerta = 25 |Numero = 5 |Sivut = 573–82 |Ajankohta =joulukuu 2001 |Pmid = 11742692 |Doi = 10.1111/j.1574-6976.2001.tb00592.x |Kieli={{en}} }}</ref>
Tosi asia kuitenkin on, että mekaanisesta materiasta ponnistava monimuotoinen elämä on tieteelle yhä täysin avoin mysteeri. Selvittävmättömiä asioita on mm. miksi elämä hyödyntää vain vasenkätisiä aminohappoja, mikä sai aminohapot ketjuuntumaan, mistä ja perustavaa laatua oleva kysymys miksi tuli ensimmäinen solu, kuka koodasi solun käyttämän ohjelmointikielen, mikä mekanismi ajaa kehitystä eteenpäin.
=== Yhteinen polveutuminen ===
Rivi 238 ⟶ 241:
Menneet lajit ovat myös jättäneet merkkejä omasta kehityshistoriastaan. Fossiilit ja nykypäivän organismien vertailtavissa olevat anatomiset piirteet luovat perustan morfologisen (eli anatomisen) kehityshistorian tutkimukselle.<ref name=Jablonski>{{Lehtiviite |Tekijä = Jablonski D |Otsikko = The future of the fossil record |Julkaisu = Science |Vuosikerta = 284 |Numero = 5423 |Sivut = 2114–16 |Vuosi = 1999 |Pmid = 10381868 |Doi = 10.1126/science.284.5423.2114 | Kieli={{en}} }}</ref> Vertaamalla nykypäivän ja sukupuuttoon kuolleiden lajien anatomisia piirteitä, paleontologit voivat tehdä johtopäätöksiä näiden lajien sukulinjoista. Tämä lähestymistapa on kuitenkin menestyneintä organismeilla, joilla oli kovia ruumiinosia, kuten kuoria, luita ja hampaita. Lisäksi, koska esitumallisilla (kuten bakteereilla) ja arkeoneilla on rajoitettu määrä yhteisiä morfologisia piirteitä, niiden fossiilit eivät anna tietoa niiden sukujuurista.
Todisteita yhteisestä polveutumisesta on hiljattain tullut organismien biokemiallisten yhtäläisyyksien tutkimisesta. Esimerkiksi, kaikki elävät solut käyttävät samaa yksinkertaista nukleotidien ja [[Aminohapot|aminohappojen]] joukkoa.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Mason SF |Otsikko = Origins of biomolecular handedness |Julkaisu = Nature |Vuosikerta = 311 |Numero = 5981 |Sivut = 19–23 |Vuosi = 1984 |Pmid = 6472461 |Doi = 10.1038/311019a0 | Kieli={{en}} |Bibcode = 1984Natur.311...19M }}</ref> [[Molekyyligenetiikka|Molekyyligenetiikan]] kehittyminen on paljastanut merkit, jotka evoluutio on jättänyt organismien genomeihin: mutaatioiden tuottaman [[molekyylikello]]n avulla voidaan määrittää milloin lajit erosivat toisistaan.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Wolf YI, Rogozin IB, Grishin NV, Koonin EV |Otsikko = Genome trees and the tree of life |Julkaisu = Trends Genet. |Vuosikerta = 18 |Numero = 9 |Sivut = 472–79 |Vuosi = 2002 |Pmid = 12175808 |Doi = 10.1016/S0168-9525(02)02744-0 |Kieli={{en}} }}</ref> Esimerkiksi, DNA-jaksojen vertailun kautta tiedetään, että ihmiset ja simpanssit jakavat 98 % genomeistaan – eroavien osien tutkiminen antaa tietoa siitä, milloin näiden lajien yhteinen esivanhempi eli.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = Varki A, Altheide TK |Otsikko = Comparing the human and chimpanzee genomes: searching for needles in a haystack |Julkaisu = Genome Res. |Vuosikerta = 15 |Numero = 12 |Sivut = 1746–58 |Vuosi = 2005 |Pmid = 16339373 |Doi = 10.1101/gr.3737405 |Kieli={{en}} }}</ref> Yllä oleva kuva tosin on huvittava ja harhaan johtava. Gipponi, simpanssi, gorilla ja oranki eivät seiso kahdella jalalla. Lukian nopea vilkaisu kuvaan johtaa katsojaa harhaan. Ihminen on myös kuvassa omituisen kyyrymäisessä asennossa. Puhutaan evoluution todisteista ja samassa yhteydessä julkaistaan tälläisiä kuvia.
=== Elämän kehittyminen ===
| |||