Ero sivun ”Eugen Schauman” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 84:
 
Eugen Schauman sai teolleen hyväksynnän niiltä suomalaisilta, jotka sortovuodet olivat vihastuttaneet.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Suuret Suomalaiset|Vuosi=2004|Selite=Yleisradiossa vuonna 2004 tehdyn Suuret Suomalaiset -äänestykseen perustuva kirja|Julkaisupaikka=Helsinki|Sivu=248|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-19538-7}}</ref> Ylioppilaat tekivät hänen haudalleen pyhiinvaelluksia ja käynnistivät keräyksen muistomerkin hankkimiseksi jo ennen ruumiin siirtämistä Porvooseen.<ref name="kultti">Marja Vuorinen: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=680 Uusmaalaisia henkilökultteja (kirja-arvostelu)] Agricolan kirja-arvostelut 25.2.2005. Viitattu 27.8.2012.</ref> Schaumanin kulttia ylläpidettiin varsinkin yliopiston [[Nylands Nation|Uusmaalaisessa osakunnassa]] ja [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta|ylioppilaskunta]] pystytti hänen haudalleen Porvooseen komean hautamuistomerkin.<ref name="KB" /> [[Valter Jung]]in suunnittelema muistomerkki valmistui vuonna 1910.<ref name="kuka" /> Myös Schaumanin alkuperäiselle hautapaikalle Malmin hautausmaalle pystytettiin [[Robert Stigell]]in suunnittelema muistomerkki, jossa kerrotaan hänen olleen haudattuna siihen 15.6.1904–4.5.1906.<ref>Marja Pehkonen: ''Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta'', s. 139–141. Helsingin kaupunginmuseo (Narinkka-sarja) 2008.</ref>
 
[[Jean Sibelius]] sävelsi hautajaismarssin ''[[In memoriam (Sibelius)|In memoriam]]'' Schaumanin muistoksi.<ref name="Sibelius">{{Verkkoviite
| osoite = http://www.sibelius.fi/english/musiikki/ork_muita_inmemoriam.htm
| nimeke = Other orchestral works / In Memoriam
| julkaisija = Finnish Club of Helsinki
| viitattu = 8.12.2017
}}</ref>
 
Schaumanin veristä paitaa pidettiin vuosina 1907–1909 näytteillä [[Porvoon raatihuone]]ella [[Porvoon valtiopäivät|vuoden 1809 valtiopäiviä]] esittelevässä näyttelyssä. [[Toinen sortokausi|Toisen sortokauden]] alettua vaatteet palautettiin hänen isälleen, joka lähetti ne turvaan Tukholmaan. Vuodesta 1924 ne ovat olleet [[Kansallismuseo]]ssa.<ref name="kultti" /> Schaumanin henkilökulttiin liitettiin jopa hänen metsästyskoiransa, puhdasverinen [[englanninsetteri]] Lucas, josta tehtiin uskollisuuden symboli. Omistajaansa etsien harhaillut koira lopetettiin neljä päivää Schaumanin itsemurhan jälkeen ja jopa sen hautajaisista suunniteltiin kansallista surujuhlaa. Schaumania ja Lucasta esittävää valokuvaa myytiin postikortteina suuria määriä.<ref name="kuka" /><ref name="kultti" />