Ero sivun ”Loimukoivu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
offtopic pois |
p Lausejärjestys: peruskorjaus valmistui 2017, eikä Eduskuntatalo |
||
Rivi 4:
== Käyttö ==
Loimuakoivua käytetään muun muassa huonekaluissa ja kitaroiden rungossa. Vielä 1920-luvulla loimukoivu oli suosittu huonekalupuu. Uudet tuulet eli [[Funktionalismi|funktionalismin]] tulo muutti tilannetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ruokangas.com/specifications/arctic-birch/|nimeke=Arctic Birch - Ruokangas Guitars|julkaisu=Ruokangas Guitars|viitattu=2017-10-22|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen [[Eduskuntatalo|Eduskuntatalon]] huonekaluista suuressa osassa on käytetty loimukoivua, tummaksi käsiteltynä. Huonekaluista useat ovat sisustusarkkitehti [[Birger Hahl|Birger Hahlin]] suunnittelemia. Loimukoivu tummana on tunnusomaista myös 1978 valmistuneen [[Eduskunnan kirjasto|Eduskunnan kirjaston]] sisustuksessa, ja sitä on käytetty vaalena uusimmassa, vuonna 2004 valmistuneessa eduskunnan kiinteistössä eli [[Pikkuparlamentti|Pikkuparlamentissa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/tietoakirjastosta/kirjastonkaytto/Sivut/Tilat.aspx|nimeke=Eduskunnan kirjasto – Tilat|tekijä=|julkaisu=www.eduskunta.fi|ajankohta=|julkaisija=|selite=Tietoa eduskunnan kirjaston arkkitehtuurista|viitattu=2017-10-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9512279894/isbn9512279894.pdf|nimeke=Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa : arkkitehdin elämäntyö ja verkostot|tekijä=Niskanen, Aino|julkaisu=Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22|julkaisupaikka=|ajankohta=|julkaisija=|selite=sivu 361 [liite 6]|viitattu=22.10.2017}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lassila, Antti|Otsikko=Arkadianmäen helmi|Selite=Sivut 10–23, [19–21]|Julkaisu=Prointerior|Ajankohta=1/2004|Julkaisija=PubliCo Oy}}</ref>
== Lähteet ==
|