Ero sivun ”Hohenzollern” versioiden välillä

Frankkilaisen (protestanttisen) haaran päämiehet olivat 1400-luvulta lähtien [[Brandenburgin markkreivikunta|Brandenburgin]] rajakreivejä. [[Fredrik I (Brandenburg)|Fredrik VI]] nousi 1415 Brandenburgin [[Vaaliruhtinas|vaaliruhtinaaksi]] nimellä Fredrik I, minkä jälkeen Hohenzollernin suku kohosi Saksan mahtavimpien ruhtinaitten joukkoon. Vuodesta 1618 lähtien he hallitsivat Brandenburgin lisäksi myös [[Itä-Preussi]]a. ”Suuri vaaliruhtinas” [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelm]] laajensi Brandenburg-Preussin [[Westfalenin rauha]]ssa 1648 yhdeksi Euroopan mahtivaltioista, ja hänen poikansa [[Fredrik I (Preussi)|Fredrik I]] otti 1701 [[Preussi]]n kuninkaan arvonimen. Preussin kuningas [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]] kruunattiin 1871 yhdistyneen Saksan keisariksi. Sukuhaaran viimeinen hallitsija oli Vilhelm I:n pojanpoika [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]], joka luopui Saksan keisariudesta ja Preussin kuninkuudesta [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] seurauksenalopussa 1918 [[Saksan vallankumous 1918|vallankumouksen]] seurauksena. Frankkilaisen haaran nykyinen päämies on [[Georg Friedrich Prinz von PreußenPreussen]] (s. [[1976]]).

Hohenzollern-suvun švaabilainen (katolinen) haara jakautui vuonna 1576 perinnönjaon seurauksena vielä kolmeen erilliseen haaraan, jotka olivat ''[[Hohenzollern-Hechingen]]'', ''[[Hohenzollern-Sigmaringen (suku)|Hohenzollern-Sigmaringen]]'' ja ''Hohenzollern-Haigerloch''. Jokainen sukuhaara hallitsi omaa maakuntaansakreivikuntaansa. Näistä kaksi ensimmäistä, [[Hohenzollern-Hechingen]] ja [[Hohenzollern-Sigmaringen]], korotettiin ruhtinaskunniksi vuonna 1623 ja ne säilyivät itsenäisinä pikkuruhtinaskuntina vuoteen 1849, jolloin niiden hallitsijat luopuivat kruunusta ja alueet yhdistettiin Sigmaringenin hallintopiirinä ({{k-de|Regierungsbezirk Sigmaringen}}, myös ''Hohenzollernsche Lande'') suvun frankkilaisen haaran hallitsemaan [[Preussi]]n kuningaskuntaan 1850. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen alue liitettiin osaksi ranskalaisen miehitysvallan perustamaa [[Württemberg-Hohenzollern]]in osavaltiota, joka puolestaan myöhemmin sulautui osaksi uutta [[Baden-Württemberg]]in osavaltiota.

Hohenzollern-Hechingenin haaran kuoltuasammuttua sukupuuttoonvuonna 1869 švaabilaisia Hohenzollerneita edustaa nykyisin ainoastaan Sigmaringenin haara, jonka tämänhetkinen päämies on [[Karl Friedrich von Hohenzollern]] (s. 1952). Hohenzollern-Sigmaringenin suku hallitsi myös Romaniaa ruhtinaina vuosina 1866–1881 ja kuninkaina vuosina 1881–1947.