Ero sivun ”Fjodor Šaljapin” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Kustodiyev Shalyapin.JPG|thumb|150px|right|[[Boris Kustodijev]]: ''Fjodor Šaljapin'', 1921.]]

'''Fjodor Šaljapin''' ([[kyrillinen kirjaimisto|kyrill.]] {{k-ru|Фёдор Шаляпин}}, [[13. helmikuuta]] <small>([[juliaaninen kalenteri|vanhaa lukua]] 1. helmikuuta)</small> [[1873]], [[Kazan]] – [[12. huhtikuuta]] [[1938]], [[Pariisi]]) oli [[venäläiset|venäläinen]] [[basso]]laulaja ja [[ooppera]]tähti. Fjodor Šaljapin muistetaan karismansa ja upean bassoäänensä lisäksi taiteenalansa merkittävänä uudistajana.

Šaljapin syntyi [[Kazan]]issa [[Venäjän keisarikunta|VenäjäVenäjällä]]llä [[talonpoika]]isperheeseen. Huolimatta ankeasta lapsuudesta ja vähäisestä koulutuksesta hänen uransa laulajana lähti nousuun jo nuorena.

Debytoituaan [[Tbilisi]]ssä hän muutti vuonna [[1894]] [[Pietari (kaupunki)|PietariPietariin]]in ([[Mariinski-teatteri]]in) ja sittemmin [[Moskova]]an. Vuosina [[1899]]–[[1914]]1899–1914 hän lauloi [[Bolšoi-teatteri]]ssa.

Šaljapinin kuulusin rooli oli [[Modest Musorgski]]n oopperan ''[[Boris Godunov]]'' pääosa, mutta hänet muistetaan myös [[Nikolai Rimski-Korsakov]]in ''[[Iivana Julma]]sta'' sekä [[Charles Gounod|Charles Gounod'nGounod’n]] ''[[Faust (Gounod’n ooppera)|Faustista]]ista'' ja [[Jules Massenet|Jules Massenet'nMassenet’n]] ''[[Don Quichotte]]sta''. Vuonna [[1933]] hän esiintyi äänielokuvassa ''Don Quijote'', jonka ohjasi [[itävalta]]lainen ohjaaja [[Georg Wilhelm Pabst|G. W. Pabst]]. Elokuva näyteltiin kolmella kielellä, [[ranskan kieli|ranskaksi]], [[saksan kieli|saksaksi]] ja [[englannin kieli|englanniksi]]. Englannin- ja rankankielinen versio ovat tunnetuimpia, ja ne julkaistiin [[DVD]]|DVD:llä]] vuonna [[2006]]. Elokuva perustuu [[Miguel de Cervantes]]in romaaniin ''[[Don Quijote]]'', ja laulut sävelsi [[Jacques Ibert]].

[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen Šaljapin oli [[bolševikit|bolševikki]]en suosiossa, mutta hän riitautui heidän kanssaan ja häntä alettiin pitää "vastavallankumouksellisena"”vastavallankumouksellisena”. Hän pakeni 1921 [[Suomi|Suomeen]]. Matka jatkui Suomesta [[Ranska]]an, jossa Šaljapin loi uran Pariisin oopperassa. Ulkomailla hän lauloi pääasiassa [[New York]]in [[Metropolitan-ooppera|MetropolitanMetropolitanissa]]issa, [[Pariisi]]in [[Palais Garnier|Palais Garnier'ssaGarnier’ssa]] ja [[Milano]]n [[La Scala]]ssa. Hänen kuuluisimpiin rooleihinsa kuuluivat muiden muassa muassa [[Boris Godunov]], [[Don Quijote]] ja [[Faust]]. Oopperarooliensa lisäksi bassolaulaja levytti ahkerasti ja esiintyi kahdessa elokuvassa. Šaljapinin syntymäkaupunkiin on rakennettu mestarin nimeä kantava konserttihalli, jossa sijaitsee myös hänen elämästään kertova museo.

[[Suomalainen Ooppera]] onnistui saamaan Šaljapinin solistiksi ''[[Sevillan parturiinparturi]]in'' ja ''Faustiin'' marraskuussa 1935. Harjoituksissa Šaljapin ihastui oopperan nuoren pianistin soittoon, ja niin [[George de Godzinsky]] sai kiinnityksen säestäjäksi Šaljapinin [[Kaukoitä|Kaukoidän]]-kiertueelle [[1935]]–[[1936]]1935–1936.

Fjodor Šaljapin kuoli [[Pariisi]]ssa vuonna 1938 [[1938leukemia]] leukemiaanan 65-vuotiaana. Hänen ruumiinsa tuotiin Moskovan [[Novodevitšin hautausmaa]]lle vasta vuonna [[1984]].

* Gorki, Maksim – Šaljapin, Fjodor 1987: ''Šaljapin.''. Suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Helsinki: WSOY, Helsinki1987. ISBN 951-0-14676-5

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Saljapin, Fjodor}}