Ero sivun ”Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Suomen kielen asema: Väärä vuosiluku: 1920->1902
Rivi 250:
[[Johan Vilhelm Snellman]] esitti 1840-luvulla, että suomenkielistä kirjallisuutta on pyrittävä edistämään kansan sivistystason kohottamiseksi ja kansallishengen kehittämiseksi. Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta vietetään edelleen suomalaisuuden päivää. Vuonna 1841 suomen kieli otettiin ensimmäisen kerran oppiaineeksi kouluihin.
 
Rahvaan nousua alettiin pelätä [[Pariisi]]n mellakoiden 1848 jälkeen vaikka suomalaiset olivatkin [[Nikolai I]]:n mielestä rauhallisia alamaisia. 19. maaliskuuta 1850 sääti kenraalikuvernööri [[Aleksandr Sergejevitš Menšikov|A.&nbsp;S.&nbsp;Menšikov]] sensuuriasetuksen, jolla kiellettiin suomenkielisten lehtien ja kirjallisuuden julkaisu uskonnollista ja tiettyä tietokirjallisuutta lukuun ottamatta, taustalla asetukseen vaikutti myös ruotsinkielinen virkamiehistö ja yläluokka. Asetus kumottiin Aleksanteri II:n valtakaudella 27. helmikuuta 1860. Hänen hallintokaudellaan annettiin 1. elokuuta 1863 [[Kielireskripti|kieliasetus]], joka nosti suomen kielen tasavertaiseen asemaan ruotsin kanssa 20 vuoden siirtymäajan jälkeen. [[Kieliasetus (1902)|Vuoden 19201902 kieliasetuksen]] myötä suomi nousi samaan asemaan ruotsin kanssa, tosin silloisten venäläistämistoimien vuoksi molemmat kielet alistettiin venäjän kielelle.<ref name="pulma_2003b_olkkonen_2003">Pulma 2003b, Olkkonen 2003</ref>
 
===Teollistuminen ja talouden kehitys===