Ero sivun ”Iidesjärvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
kh, w |
||
Rivi 1:
'''Iidesjärvi''' on [[järvi]] [[Tampere]]ella. Se kaupungin itäosassa [[Kalevanharju]]n eteläpuolella ja [[Nekala]]n pohjoispuolella. Järven [[pinta-ala]] on 60
==Iidesjärven kasvit==
Iidesjärvi on ollut alun perin rehevä ja ravinteikas järvi, mikä on johtunut sen sijainnista savikkoalueella ja harjujen pohjavesien vaikutusalueella.
Vuosikymmenien aikana on vesikasvistosta ylirehevöitymisen seurauksena kadonnut joitakin lajeja, joskin eräät kasvit ovat myös runsastuneet. Hävinneisiin lajeihin kuuluvat ilmeisesti kaikki pohjaruohot, mutta uusina huomionarvoisina kasveina on löydetty mm. Manner-Suomessa äärimmäisen harvinainen [[poimuvita]] sekä etelärannalta [[nevaimarre]].
Rantavyöhykkeen ja -lehtojen kasveista voidaan mainita ilmeisen luonnonvarainen humala, mesimarja ja aivan pohjoisrajoillaan Suomessa kasvava vesinenätti. Muista harvinaisista tai muuten huomionarvoisista kasveista mainittakoon Suomessa omalaatuinen
==Iidesjärven eläimistö==
Tampereen Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Iidesjärvellä on tavattu pesimäaikana uhanalaiseksi luokitelluista lajeista [[rastaskerttunen]], [[pikkutikka]], [[liejukana]], [[naurulokki]] ja silmälläpidettäväksi luokitelluista lajeista [[ruisrääkkä]], [[kivitasku|kivi]]- ja [[pensastasku]] ja [[kottarainen]].
Pesimälinnuston lisäksi Iidesjärvellä on tavattu muuttoaikoina lukuisa joukko harvinaisuuksia, mm. [[pikku-uikku]], [[harmaasorsa]] ja [[kirjokerttu]]
Iidesjärveltä tunnettujen [[hyönteinen|hyönteisten]] lajimäärä on 1263 lajia. Iidesjärveltä tunnetaan myös harvinaisia lajeja. Varsinaisella kosteikolla elävät silmälläpidettävät [[sukeltajakuoriainen]] ja [[pitkäkämmenmalluainen]].
Järven lähiympäristön kuivempien biotooppien lajistoon kuuluvat mm. vaarantuneeksi luokiteltu [[vajayökkönen]], silmälläpidettävät [[mäkihiilikoi]] ja [[niinijäärä]].
Iidesjärvi vaikuttaa hyönteistöllisesti maakunnallisellakin tasolla merkittävältä kosteikkokohteelta. Rantametsiköt ja lähiympäristön muut rakentamattomat alueet elättävät niin ikään monipuolista hyönteislajistoa ja suojaavat varsinaisen kosteikon elämää.
Rivi 23:
==Järven ongelmia==
Ongelmia Iidesjärvellä riittää. Läheisiltä, nyt jo viljelemättömiltä, pelloilta on ajautunut järveen lannoitteiden mukana orgaanisia rehevöittäviä aineita. Saamaa ovat aiheuttaneet mattolaiturit, autotiet, Tampereen kaupungin asutusalueet ja vanha [[kaatopaikka]], sekä suunnitelmat sijoittaa Nekalan alueen rantaan kuusi jalkapallokenttää ja
Rehevöityminen ei kuitenkaan ole jäänyt Iidesjärven ainoaksi ongelmaksi, sillä se, pitkät talvet ja veden kerrostuneisuus ovat alkaneet aiheuttaa yhä suurempaa happikatoa. On arvioitu, että nykyisellä menolla Iidesjärvi ruohottuisi umpeen muutamassa vuosikymmenessä. Järvi on herkkä rehevöitymään myös siksi, että sen vesitilavuus on pieni ja veden vaihtuvuus suhteellisen hidasta. Voimakas ravinteiden kertyminen on johtanut läpi kesän kestäviin leväkukintoihin ja talvella täytyy pitää pumpun avulla auki isoa sulaa järven pohjoisrannalla, etteivät kalat kuolisi happikatoon. Järven arvo virkistyskäyttöä ajatellen on pudonnut romahdusmaisesti. Vesi haisee aika ajoin selvästi ja järvi on täysin leväpuuron peitossa.
Iidesjärven moni-ilmeinen luonto ja monimuotoinen eliölajisto ovat kuitenkin sinällään säilyttämisen
Iidesjärven merkittävä ranta- ja vesiluonto tekee järvestä kuitenkin ainutlaatuisen ja korvaamattoman kaupungin taajama-alueen luontokohteiden joukossa. Iidesjärvi rantavyöhykkeineen on monipuolinen ja helposti tavoitettava vihreä keidas.
| |||