Ero sivun ”Leineperi” versioiden välillä

111 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
lähdepyyntö, kh, pois vuosilukuwikejä
(→‎Sijainti ja rakenne: Kirjoitusasua parannettu)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
(lähdepyyntö, kh, pois vuosilukuwikejä)
}}
[[Kuva:Leineperi2.jpg|thumb|300px|Leineperin mylly]]
'''Leineperi''' ({{k-sv|Leineberg}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=L | Nimeke =Svenska ortnamn i Finland | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Institutet för de inhemska språken | Viitattu = 24.10.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> on 261 asukkaan maaseutukylä [[Kullaa]]lla [[Ulvila]]ssa, [[Satakunnan maakunta|Satakunnan maakunnassa]]. Leineperi tunnetaan yhtenä [[Suomi|Suomen]] parhaiten säilyneenä kulttuurihistoriallisena ruukkikylänä, ja kylässä vierailee vuosittain useita kymmeniä tuhansia vierailijoita.<ref>http://www.leineperi.com</ref> Kylän merkittävin nähtävyys on vuonna [[1771]] perustettu Leineperin [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|ruukki]].<ref>http://personal.inet.fi/yhdistys/kkmy/leineperi.htm</ref>
 
Tunnetuin Leineperistä kotoisin oleva henkilö on kylässä syntynyt [[painonnosto]]n olympiavoittaja [[Kaarlo Kangasniemi]]. Vuonna 2001 Leineperi valittiin [[Satakunnan vuoden kylä]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.webnoter.com/webnoter/tiedostot/168/historiikki_2_.pdf | Nimeke =Satakylät ry:n historiikki 1999–2008 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Satakylät ry | Viitattu = 28.8.2009 | Kieli = }}</ref>
== Sijainti ja rakenne ==
 
Leineperi sijaitsee [[Länsi-Suomen lääni]]ssä, Satakunnan maakunnassa, entisen [[Kullaa]]n kunnan alueella, noin 20 kilometriä itään [[Pori]]n kaupungista ja Suomen länsirannikosta. Kylä sijaitsee peltoaukeiden keskellä, ja sen läpi virtaa [[Kullaanjoki]], tai kylän kohdalla Leineperinjoki. Kullaan kunta, jossa Leineperi sijaitsi, liitettiin osaksi [[Ulvila]]n kaupunkia vuonna [[2005]].
 
Kylä muodostuu pääasiassa entisistä teollisista tuotantorakennuksista, jotka muodostavat tiiviin ruukkialueen ytimen. Kylämaisemaa hallitsevat kylän läpi virtaava koski ja pato. Tärkeimmät jäljellä olevat teollisuusrakennukset ovat masuuni ja kankipaja. Niiden lisäksi Leineperin merkittäviin rakennuksiin kuuluvat mm. ruukinkartano ja varastorakennukset. Kylässä on lisäksi mm. kesäteatteri ja koulu.
 
== Historia ==
 
Leineperin kylä on muodostunut kylässä sijaitsevan ''Leineperin kartanon'' ja ruukin ympärille. Leineperi mainitaan ensimmäisen kerran [[1630-luku|1630-luvulla]] Sunniemen säterin sahurin torppana. [[Anolan kartano]]on kuuluneella tilalla sijaitsi tuolloin vesisaha ja -mylly. Sittemmin Leineperistä tuli manttaaliin pantu rälssitila. Vuosina [[1642]]-[[1811]]1642–1811 Leineperi toimi Anolan lampuotitilana. Vuonna [[1769]] Anola siirtyi majuri [[Berndt Johan Hastfer]]in omistukseen, joka perusti Leineperiin "Fredriksforsin" Leineperin ruukin vuonna 1771. Muutamaa vuotta myöhemmin viereen perustettiin toinen, ''Fredriksbergiksi'' (myös ''Solla'') nimetty, rautaruukki.
 
=== Teollisen toiminnan aikakausi ===
Leineperin omistajat vaihtuivat 1800-luvulla tiheään. Vuonna 1858 Leineperin osti porilainen lakimies K. J. Lönegren, jonka omistajuuskaudella alkoi Leineperin nousukausi. Raudanvalmistuksessa otettiin käyttöön uusia menetelmiä, ja useita rakennuksia korjattiin tai rakennettiin uudelleen. Leineperissä panostettiin yhä enenevissä määrin maatalouteen, karjasuojat rakennettiin uudelleen ja ruukille valmistui oma meijeri. Lönegren rakennutti myös uuden kartanon. Suuret uudistukset kävivät kalliiksi, ja katovuosien 1867–1868 johdosta Lönegren luopui Leineperistä vuonna 1870.
 
Useiden muiden omistajien jälkeen [[Antti Ahlström]] osti Leineperin vuonna 1877. Tuossa vaiheessa ruukin maaomaisuus käsitti kaikkiaan yli 12 &nbsp;000 hehtaaria maata ja lisäksi jonkin verran metsää. Ahlströmin omistajuuden aikana tehtiin jonkin verran uudistuksia rautateollisuudessa. Kylään perustettiin lisäksi oma saha. Teollinen toiminta Leineperissä päättyi kohtalaisen nopeasti 1880-luvun loppupuolen ja 1890-luvun alkupuolen aikana sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei Porin ja [[Tampere]]en välille linjattua rautatietä tultu rakentamaan Leineperin kautta. Masuunin toiminta hiljeni helmikuussa 1891 ja sahan vuonna 1892. Lopullisesti teollinen toiminta Leineperissä päättyi vuonna 1902.
 
=== Toiminta 1900-luvulta nykypäivään ===
 
Vaikka varsinainen teollinen toiminta loppui Leineperissä heti [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella, taonta- ja sahaustoimintaa jatkettiin pienimuotoisesti tämän jälkeenkin. [[1910-luku|1910-luvun]] ja [[1940-luku|1940-luvun]] välisenä aikana Leineperissä toimivat lyhyen aikaa niin Puutarha- ja emäntäkoulu kuin juustomeijerikin. [[1920-luku|Leineperiin valmistui 1920-luvulla]] Leineperiin valmistui vielä sepänpaja, jonka toiminta päättyi kuitenkin [[1960-luku|1960-luvun]] alussa. Myös sahaustoiminta loppui ja vesitornina toiminut masuuni poistettiin käytöstä 1960-luvun aikana lopullisesti.
 
Vuonna [[1977]] Antti Ahlströmin perillisten omistuksessa ollut ''Leineperin Maatalousyhtymä'' myi Leineperin keskeiset teollisuusrakennukset Eero Tupalalle, entiselle tilanhoitajalle. Sukupolvenvaihdoksen myötä tila päätyi nykyisen omistajan, Reijo Tupalan omistukseen vuonna [[1985]]. Kullaan kunta osti osan ruukkialueesta vuonna [[1987]].
 
Leineperistä on kehittynyt 1900-luvun aikana [[2000-luku|2000-luvulle]] tultaessa suosittu matkailukohde Ulvilassa ja Satakunnassa. Leineperin ruukkikylä kuuluu Suomen parhaiten säilyneiden ja rakennuskannaltaan täydellisimpien ruukkikylien joukkoon, ja siellä vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia matkailijoita Suomesta ja ulkomailta.
 
=== Nimen alkuperä ===
 
Leineberg mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1630-luvulla Sunniemen säterin ratsutorppana. Kun tälle Nakkilan Anolan kartanoon kuuluneelle rälssitilalle perustettiin rautaruukki vuonna 1771, se nimettiin Fredriksforsiksi, mutta suomenkielisissä yhteyksissä sekä ruukista että kylästä on käytetty nimeä Leineperi. Alun perin "Leineperi"- sanan arvellaan tulleen saksankielisestä sanasta "Kleinburg"{{lähde|4.12.2017}}, pieni linna, sillä kylässä on keskiajalla ollut pieni puinen vartiolinnoitus.
Alun perin "Leineperi"- sanan arvellaan tulleen saksankielisestä sanasta "Kleinburg", pieni linna, sillä kylässä on keskiajalla ollut pieni puinen vartiolinnoitus.
 
=== Omistajat vuodesta 1812 lähtien ===
33 454

muokkausta