Ero sivun ”Khufun aurinkolaiva” versioiden välillä

'''Khufun aurinkolaiva''' on [[faarao]] [[Khufu]]n, joka (tunnetaan myös kreikkalaisella nimellä Kheops,) [[Kheopsin pyramidi|pyramidin]] vierestä löydetty alus, joka oli tarkoitettu faaraon kuoleman jälkeisiin matkoihin auringon jumala [[Ra#Aurinkolaiva-myytti|Ran]] kanssa. Löydettäessä alus oli osina ja se oli purettu mahdollisesti faaraon viimeisen ja aurinkolaivan ainoan matkan jälkeen, jolla faaraon ruumis oli tuotu pyramidille. Laiva löydettiin 1950-luvun alussa kallion hakatusta kaivannosta, joka oli peitetty suurilla kivipaasilla. Alus on koottu ja asetettu näytteille vuonna 1982 avattuun [[Gizan aurinkolaivamuseo]]on.<ref name="50laivaa">{{Kirjaviite | Tekijä = Graham, Ian | Nimeke = 50 laivaa, jotka muuttivat historian kulun | Vuosi = 2016 | Luku = Faarao Khufun aurinkolaiva| Sivu = 8-118–11 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Minerva | Suomentaja = Jyrki K. Talvitie| Tunniste = | Isbn = 978-952-312-410-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.3.2017 | Kieli = }}</ref>

[[Tiedosto:Gizeh Sonnenbarke BW 2.jpg|pienoiskuva|left|Rekonstruoitu faarao Khufun aurinkolaiva Gizan aurinkolaiva museossaaurinkolaivamuseossa.]]

Faarao KhufuKhufun hallitsijakauden mukaan ajoitettuna hänelle rakennetulla aurinkolaivalla on ikää noin 45004&nbsp;500 vuotta. Pyramidin vierestä löytyi myös toinen laiva, jonka annettiin olla kaivannossaan pidempään, mutta se on myöhemmin nostettu ja on vielä konservoitavana. Sen iäksi on [[Radiohiiliajoitus|radiohiilimenetelmällä]] saatu 45004&nbsp;500 vuotta.<ref name="50laivaa" />

Aluksen löysi arkelogi [[Kamal el-Mallakh]], joka alkoi ihmetellä Kheopsin pyramidin ympäristöä puhdistettaessa löytynyttä muuria. Hänellä heräsi epäily, että epätavallisen lähellä pyramidia olevalla muurilla haluttiin piilotella jotakin. Aikaisemmin vastaavista paikoista oli löytynyt kuiluja, jotka todennäköisesti oli tarkoitettu faaraon tuonpuoleisen elämän tavaroille, kuten laivoille, mutta haudan ryöstäjäthaudanryöstäjät olivat nämä ehtineet aikaisemmin tyhjentää. Kamal el-Mallakh arveli muurin olevan kuilun katto, ja hän porautti kattoon reiän. Siitä näkyi airo. Kun kaivanto avattiin, löydettiin mattojen ja köysien alta laiva, joka oli 1224:ssä1&nbsp;224 osassa. Osien nostaminen kesti kaksi vuotta ja kymmenen vuotta niiden konservointi ja laivan kokoaminen kymmenen vuotta.<ref name="50laivaa" />

[[Tiedosto:Barque Solaire3.JPG|pineoiskuvapienoiskuva|Airoja lähikuvassa]]

Khufun aurinkolaiva on yksi suurimmista ja parhaiten säilyneistä muinaisaluksista. Sen pituus on 43,6 metriä ja leveys 5.,9 metriä. Alusta pidetään [[Puuveneveistäjä|puuveneveistämisen]] mestariteoksena, ja se on niin hyvin säilynyt, että se voisi tilkittynä pysyä yhä pinnalla. Laiva on rakennettu lähes kokonaan rakennettu [[setrit|seetrisetripuusta]]puusta. [[Libanoninsetri]]ä ei kasva EgyptistäEgyptissä, ja puutavara laivan rakentamiseen on tuotu itäiseltä Välimereltä. Pisimmät lankut ovat 7,23 metriä pitkiä. Laivan laipiot on rakennettu ensin, ja sitten on tehty pohjakaaret ja sivutuet. Tätä [[laivanrakennus]]tapaa käytettiin Välimeren alueella tuhansia vuosia. Tappiliitoksissa on käytetty kärsimyskruunupuuta ([[Paliurus spina-christi]]). Laivan puusta veistetyt keula ja perä muistuttavat [[Kaisla-alus|kaislaveneitä]], joita Niilin varrella oli tehty aikaisemmin [[Papyruskaislapapyruskaisla]]sta. Aluksen keskellä on 9 metriä pitkä ikkunaton hytti, jossa on kaksi huonetta. Näistä pienempi sopii ihmisruumilleihmisruumiille. Köliä[[Köli]]ä aluksessa ei ollut. Kölit tulivat egyptiläisiin aluksiin tuhat vuotta myöhemmin.<ref name="50laivaa" />