Avaa päävalikko

Muutokset

70 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| henkilön_nimi = Matti Kurikka
| kuvan_nimi = Matti Kurikka.jpg
| kuvakoko = 240px192px
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[24. tammikuuta]] [[1863]]
| syntymäpaikka = [[Tuutari]], [[Inkeri]], [[Venäjän keisarikunta]]
| kuolinpäivä = {{kuolinaika ja ikä|24|1|1863|1|10|1915}}
| kuolinpaikka = [[Westerly]], [[Rhode Island]], [[Yhdysvallat]]
 
==Elämänvaiheet==
[[Tiedosto:Salin and Kurikka by Kaarlo Kari.jpg|thumb|450pxupright=1.5|[[Kaarlo Kari (pilapiirtäjä)|Kaarlo Karin]] pilapiirroksessa [[Eetu Salin]] edustaa työväenliikkeen maltillista linjaa, mutta Matti Kurikka kumoaa tämän kirjoitukset. [[Matti Meikäläinen (1884)|Matti Meikäläinen]] 17. helmikuuta 1899.]]
Kurikka syntyi varakkaaseen maanviljelijäperheeseen,; isä Aatami Kurikka oli valistunut ja kansallisesti herännyt maanviljelijä, äiti oli nimeltään Anna Pöyhönen.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Matti Kurikka| Tekijä = Sulo Haltsonen | Sivut =169-177 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Kurikka aloitti [[filosofia]]n opinnot ja avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1886 Anna Palmqvistin kanssa<ref name = "akmm"/>. Vuonna 1888 hänestä tuli ''[[Viipurin Sanomat|Viipurin Sanomien]]'' toimittaja ja myöhemmin omistaja. Lehti ajautui kuitenkin vararikkoon ja Kurikka menetti koko omaisuutensa. Vuonna 1887 ilmestynyt Kurikan ''Pilvenhattaroita''-niminen kirja joutui takavarikkoon, koska Kurikka väitti ''Syvällä tammen juuret'' -nimisessä kirjan kertomuksessa inkeriläisen kansantarinan perusteella, että Venäjän keisari [[Paavali I]] olisi ollut [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III:n]] ja inkerinsuomalaisen talonpoikaistytön avioton poika.<ref>[http://www.sananvapausjasensuuriverkkoaikana.com/kielletytkirjat/kielletyt3_2.html Kai Ekholm : Kielletyt kirjat luku 3.2 Kielletty kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus]</ref>
 
Kurikka toimi ''[[Työmies]]''-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka [[sosialismi]] oli omanlaisensa sekoitus [[tolstoilaisuus|tolstoilais]]-[[Utopistinen sosialismi|utopistis]]-[[teosofismiteosofia|teosofis]]-sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi [[Helsinki|Helsingissä]] innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan [[Chillagoe]]n kaivoskaupungin liepeille [[Queensland]]iin [[Australia]]an. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi, jossa suomalaiset raivasivat metsää ja valmistivat ratapölkkyjä ankeissa oloissa.<ref name = williams>Brian Williams: [http://craigcormick.com/wp-content/uploads/2012/01/kurikkas-dreaming-2.pdf ''Utopia Dreaming''], The Courier-Mail 23.12.2000. Viitattu 6.5.2014.</ref>
 
Kurikka muutti [[Pohjois-Amerikka]]an vuonna 1900, kun hänen edustamansa linja oli jäänyt häviölle vuotta aikaisemmin [[Turku|Turussa]] järjestetyssä [[Suomen TyöväenpuolueSosialidemokraattinen Puolue|Suomen Työväenpuolueen]]en [[Suomen Työväenpuolueen perustava kokous|perustavassa kokouksessa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapala, Pertti & Löytty, Olli & Melkas, Kukku & Tikka, Marko (toim.) | Nimeke = Kansa kaikkivaltias – Suurlakko Suomessa 1905 | Vuosi = 2008 | Sivu = 44–45 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Teos | Selite= ISBN 978-951-85116-7-3}}</ref> Kurikan johdolla perustettiin uutta siirtokuntaa varten [[Kalevan Kansa Colonization Company]] ja sanomalehti ''[[Aika (lehti)|Aika]]''.<ref name="aika1"/> Kalevan Kansa sai marraskuussa 1901 hankittua 11&nbsp;000 hehtaaria maata [[Malcolm Island]]ilta (Malkosaari), joka sijaitsee [[Kanada]]n länsirannikolla mantereen ja [[VancouverVancouverinsaari|Vancouverinsaaren]]in saaren salmessa [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisessä Kolumbiassa]]. Tänne perustettiin [[Sointula]], osuustoimintaan ja yhteistoimintaan perustuvaa ihanneyhteisö. Kurikka valittiin Sointulan presidentiksi. Sointula kuitenkin kaatui talousvaikeuksiin ja riitelyyn, ja Kurikka joutui jättämään yhteisön lokakuussa 1904. Sointula meni vararikkoon seuraavana vuonna.
 
Sointulasta lähteneiden 24 poikamiehen kanssa Kurikka perusti Sammon Takojat -siirtokunnan, joka sijaitsi 50 kilometrin päässä Vancouverista. Siirtokunta eli enemmän tai vähemmän kituuttaen vuosina 1905–1912, mutta Kurikka lähti jo keväällä 1905 luentomatkalle ja palasi syyskuussa Suomeen. Suomessa hän aktivoitui politiikassa ja oli aloitteentekijänä työväen yhtymisessä [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkoon]]. Elokuussa 1906 hän kuitenkin erosi SDP:stä [[Oulu]]ssa järjestetyssä [[Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous|puoluekokouksessa]], kun häntä oltiin näkemyserojen vuoksi erottamassa puolueesta. Nyt Kurikka liittoutui avoimesti teosofien kanssa kirjoitellen perustamassaan ''[[Elämä (sanomalehti)|Elämä]]''-lehdessä aatteistaan. Hän toimi myös New Yorkissa ilmestyvän suomenkielisen sanomalehden ''[[New Yorkin uutisetUutiset]]'' toimittajana ja päätoimittajana vuodesta 1908 alkaen. Häneltä ilmestyi myös useita kirjoja. [[Marxilaisuus|Marxilaista]] ja materialistista historiankäsitystä jyrkästi vastustanut Kurikka palasi joulukuussa 1908 Yhdysvaltoihin. Hän oli Suomessa avioitunut toisen kerran Hanna Räihän kanssa<ref name = "akmm"/>, mutta mukana seuranneet vaimo ja pariskunnan tytär palasivat pian Suomeen. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt vuonna 1898.
 
Kurikka asettui asumaan maatilalle Penkereen kylään [[Connecticut]]issa. Hän eli viimeiset vuotensa kasvattamalla kanoja ja kirjoittelemalla amerikansuomalaisiin lehtiin. Kurikka myös suunnitteli uusien siirtokuntien perustamista suunnitelmien jäädessä kuitenkin ajatuksen asteelle. Lokakuussa 1915 hän kuoli Westerlyssä, Rhode Islandilla, [[sydänhalvaus|sydänhalvaukseen]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kari Inkinen | Otsikko = Martti Kurikka haaveili ikänsä ihanneyhteiskunnasta| Julkaisu = Osuustoiminta| Ajankohta = | Vuosikerta = 2009| Numero = 2| Sivut = 52–53| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inkeri.com/Virtuaali/kurikka.html | Nimeke = Henkilökuvia: Matti Kurikka -kirjailija| Tekijä = Toivo Leini| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Inkerin kulttuuriseura| Viitattu = 5.5.2009 | Kieli = }}</ref>
* [[Kalevi Kalemaa]]: ''Matti Kurikka, legenda jo eläessään.'' Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08476-X.
* Craig Cormick: ''Kurikka’s Dream, The True Story of Matti Kurikka, Socialist, Utopian and Dreamer'', Simon & Schuster 2000. ISBN 9780731810246.
 
 
{{Uutispäivä Demarin päätoimittajat}}
70 106

muokkausta