Ero sivun ”Karsinogeeni” versioiden välillä

==Erilaisia karsinogeeneja==

Eniten ihmisten käyttämä karsinogeeni on hengitysilman happi, joka voi muuttua erilaisiksi [[Vapaa radikaali|vapaiksi radikaaleiksi]], jotka aiheuttavat epäspesifistä vahinkoa soluille.<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, ss. 294-296. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/We_breathe_oxygen;_it_can%E2%80%99t_be_dangerous,_can_it%3F We breathe oxygen, it cannot be dangerous]</ref> Karsinogeeneja on sekä keinotekoisia että luonnollisia. Keinotekoisia karsinogeeneja on niin sivutuotteita, jätteitä ja saasteita kuin varsinaisia teollisuuskemikaaleja ja rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi [[dioksiini]] on saastekarsinogeeni, [[etanoli|alkoholi]] nautintoaine ja [[asbesti]] karsinogeeninen rakennusaine. Monet kasveissa ja sienissä olevat luonnolliset aineet ovat karsinogeenisia, esimerkiksi sienimyrkky [[aflatoksiini]], jota tuottaa viljaa ja pähkinöitä homehduttava [[Aspergillus flavus]]. Ravinnosta lämpökäsittelyn vuoksi saatavia karsinogeeneja ovat mm. [[akryyliamidi]] ja [[nitrosamiini]]t. Tämän lisäksi jotkut bakteerit ja virukset, kuten [[Helicobacter pylori]] ja [[hepatiitti|hepatiitti B]], ovat syöpää aiheuttavia. [[Ionisoiva säteily]] on myös karsinogeenista, minkä lisäksi monet säteilevät saasteet ovat [[raskasmetalli|raskasmetalleja]], jotka kertyvät elimistöön.

==Karsinogeenit ravinnossa==

Keinotekoisia eli ruoan lämpökäsittelyn tai paistamisen tuloksena syntyviä karsinogeeneja on paljon muun muassa palaneessa tai paistetussa ruoassa.<ref>Savolainen K, Tuomisto J. Ravinto, s. 57, kirjassa Mussalo-Rauhamaa ym. Ympäristöterveys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. ISBN 978-951-656-161-8.</ref> Vähiten niitä on tuoreissa kasviksissa. Paistaminen aiheuttaa monenlaisia termisiä reaktioita, joista erityisesti epätäydellinen palaminen tuottaa karsinogeeneja. Yksi esimerkki on aminohappo [[asparagiini]]n, luonnollisen ravinteen sekä sokerien reaktio, joka tuottaa [[akryyliamidi]]a erityisesti [[tärkkelys]]tä sisältäviin ruokiin, kuten leipiin, ranskanperunoihin ja sipseihin. Akryyliamidin on eläinkokeissa havaittu aiheuttavan syöpää, mutta tutkimukset sen karsinogeenisuudesta ihmisille ovat kesken. Kärventäminen, aivan kuten tupakan poltto, tuottaa tyydyttymättömiä yhdisteitä, jotka ovat karsinogeenisia yllä mainitun mekanismin mukaan. Lihaa, kalaa ja makkaroita paistettaessa ja varsinkin hiillostettaessa syntyy mutageenisia heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä, jotka ovat suurina annoksina jyrsijöille karsinogeenisia. Elintarvikevirasto suositteleekin suosimaan keitettyjä ja haudutettuja ruokia.

 

==Lähteet==