Ero sivun ”Nuorakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Johdantotekstin parantelua. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Corded Ware culture.png|thumb|310px|Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin (engl. ''Corded Ware'') levinneisyys.]]
'''Nuorakeraaminen kulttuuri''' tai '''vasarakirveskulttuuri''' on kivikauden [[Neoliittinen kausi|neoliittisella kaudella]] laajalla alueella vallinnut kulttuuri. Siitä on käytetty myös nimitystä indoeurooppalainen sotakirveskulttuuri. Se levisi laajalle alueelle ihmisten muuttoliikkeen mukana Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa [[3000-vuosituhat eaa.|3000]]- ja [[2000-vuosituhat eaa.|2000-luvuilla]] eaa. Suomessa nuorakeraamisesta kulttuurista käytetään nimitystä vasarakirveskulttuuri ja se vallitsi Suomessa noin vuosina 3200–2600 eaa.
Nuorakeraaminen kulttuuri oli varhaisin maanviljelykulttuuri [[Valko-Venäjä|Valko-Venäjän]] ja [[Baltian maat|Baltian]] seuduilla [[Dnepr|Dneprin]] länsipuolella noin 2800 eaa.<ref>First Farmers, Peter Bellwood 2005, Blackwell, sivu 69</ref>
== Kulttuurin erityispiirteitä ==
[[Kuva:Vasarakirves.jpg|thumb|310px|[[Suomen kansallismuseo]]n kokoelmiin kuuluva vasarakirves.]][[Tiedosto:Vasarakirveitä.jpg|pienoiskuva|309x309px|[[Helsinki|Helsingistä]] ja [[Vantaa|Vantaalta]] löytyneitä vasarakirveskulttuurin vasarakirveitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KM3075:1|nimeke=vasarakirves|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2017-11-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>]]Nuorakeraaminen kulttuuri alkoi levitä myöhäisellä neoliittisella kaudella. Se kukoisti [[Kalkoliittinen kausi|kuparikaudella]] sekä [[Pronssikausi|pronssikaudella]] eri alueilla 3200/2900 eaa. – n. 2300/1800 eaa. Ruotsissa ja Norjassa oli venekirveskulttuuri noin 2800 eaa. alkaen.
Läntisessä keskisessä Itä-Euroopassa kulttuuriin liittyi [[Palloamforakulttuuri|palloamforakausi]] 3400–2800 eaa. sekä [[Badenin kulttuuri]] 3600–2800 eaa.
Rivi 14:
Nuorakeraamisissa kulttuureissa harjoitettiin [[maanviljely]]ä ja [[karjanhoito]]a. On arveltu, että kulttuurimuodolla olisi ollut yhteys [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] leviämiseen Euroopassa. Kulttuurin uskottiin levinneen laajalle alueelle migraation tai kansojen vaellusten myötä. Nykytutkijoista muun muassa Andrew Sherratt ja Ian Hodder näkevät nuorakeraamisessa kulttuurissa pikemminkin uuden [[uskonto|uskonnon]] ja [[ideologia]]n leviämisen.{{lähde}}
On yritetty selvittää myös [[antropologia]]n avulla, tutkimalla hautalöytöjä, liittyikö nuorakeraamisen kulttuurin leviäminen kansojen vaellukseen. Muun muassa Baltiassa on löydetty nuorakeraamisen kulttuurin haudoista eri [[ihmisrotu|ihmistyyppejä]] jokseenkin samassa suhteessa kuin ajallisesti ja paikallisesti läheisistä toisten kulttuurien haudoista. Muun muassa antropologi [[Raissa Denisova]]n ([[1978]]) mukaan tämä tukee päätelmää, että nuorakeraamiseen kulttuuriin siirtyminen ei ole merkinnyt uuden väestön saapumista.<ref>Valter Lang: ''Some aspects of ther Corded Ware Culture east of the Baltic sea''. Löytyy teoksesta: ''The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia''. Ed by K.Julku, K.Wiik (1998) ISBN 951-97040-2-7. Lang viittaa primaarilähteeseen: Raissa Denisova: ''Auklas keramikas kulturas cilšu genese un ražotajsaimniec ibas attistiba austrum baltija - Arkeologia un etnografija ''(1987)</ref>
| |||