Ero sivun ”Susiluola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajenettu lisäämällä luku neandertalilaishypoteesia koskevasta keskustelusta. |
|||
Rivi 28:
}}
'''Susiluola''' on
== Luola ==
[[Kuva:Susiluola 6.jpg|thumb|Sisäkuva luolasta]]
Luolan pinta-alaksi on arvioitu 400 neliömetriä, mutta osa siitä on maakerrosten täyttämää. Luola on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen seurauksena, ja sen iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta.<ref name="susiluola.fi" /> Eri aikakausien meren pinnan korkeusvaihtelut ovat muodostaneet luolaan kuusi eri-ikäistä sorakerrosta. Niistä vanhimmat ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja. Turvallisuussyistä yleisöllä ei ole pääsyä Susiluolan sisälle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kotimaassa.fi/index.php?article_id=1059&__from_id__=888|nimeke=Luolan kätkössä Karijoella|julkaisu=kotimaassa.fi|julkaisija=|viitattu=2017-04-02|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
== Tutkimus ==
Rivi 43 ⟶ 39:
Ensimmäiset löydökset luolasta tehtiin vuonna 1996, kun sitä oltiin tyhjentämässä matkailukohteeksi. Seuraavana vuonna [[Museovirasto]], [[Geologian tutkimuskeskus]] ja [[Helsingin yliopisto]] aloittivat yhteistyössä kaivaukset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola/tutkimukset|nimeke=Susiluolan tutkimukset|julkaisu=www.nba.fi|viitattu=2017-04-01}}</ref>
Luolasta löydetyt karkeat, käteen sopivat kiviesineet herättivät toiveita siitä, että ne olisivat ihmisen esi-isän tai lähisukulaisen valmistamia viimeistä jääkautta edeltävältä ajalta. Eräät kivilöydöt on tulkittu kivityökaluiksi ja niiden valmistamisessa muodostuneeksi ”kivijätteeksi” eli ''iskoksiksi''. Luolasta on myös
Luolassa on esitetty eläneen
Jos tulkinnat löydöksistä
== Tutkimustulosten kritiikki ==
Löydöistä on kiistelty ovatko ne ihmisen vai luonnon muovaamia. Kriitikoiden mukaan kivistä ei ole havaittavissa merkkejä iskemisestä ja luolan lattia on muovautunut joko eläinten tallaamana tai veden vaikutuksesta. Kiistassa ei ole päästy yksimielisyyteen ja suuri osa arkeologeista välttelee keskusteluun osallistumista.<ref name=":0" /> Ongelma paleoliittisen asutuksen todistamisen puolesta ovat kivien vähäinen määrä ja se, että valmistusjätteeksi tulkittu kivimateriaali voi olla myös paineen tai putoilevien kivien voimasta syntynyttä.<ref name=":0" />
== Neanderthalilaishypoteesia koskeva keskustelu ==
Susiluolan tyhjentäminen maamassoista alettiin vuonna 1996. Geologian tutkimuskeskuksen geologi [[Heikki Hirvas]] kiinnitti huomiota kiviin, joissa oli lohkeamapintoja. Museoviraston tutkija Hans-Peter Schulz piti niitä ihmisen aikaansaamina, jolloin kivien täytyisi olla neanderthalilaisihmisten muotoilemia. Tutkimuksia tehtiin tämän hypoteesin pohjalta, ja hankkeelle haettiin huomattavaa julkisuutta. Arkeologi Christian Carpelan kritisoi sitä, että tulosten annettiin jokseenkin ongelmattomasti ja yhtäpitävästi todistavan neanderthal-ihmisten läsnäolosta luolassa 130000–100000 vuotta sitten ja sitä, että tutkimus aloitettiin, vaikka sille ei Suomessa ollut arkeologista asiantuntemusta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Carpelan, Christian|Otsikko=Susi luolassa? Sivullisen mietteitä|Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 2/2005|Ajankohta=2005|Julkaisija=}}</ref> Kiistely henkilöityi, siihen sekoittuivat henkilösuhteet ja virantäytöt sekä Museoviraston viestintä ja uskottavuus. Osa keskustelusta käytiin tieteellisissä lehdissä ja osa sanoma- ja tieteellisissä aikakauslehdissä.<ref name=":1" />
=== Kivet ===
Hirvas toimitti ensimmäiset kivet Museoviraston arkeologisen osaston yli-intendentille [[Paula Purhonen|Paula Purhoselle]]. Hän näytti kivet arkeologian professori [[Ari Siiriäinen|Ari Siiriäiselle]], joka kävi tutustumassa luolaan ja totesi myöhemmin, että esine ei ole ihmisen tekemä. Geologian tutkimuskeskuksen geologi Kari Kinnunen kertoi, että hänestä kivet näyttivät luonnostaan hajonneilta. Kinnunen kävi myös tutkimassa löytöjä Kansallismuseossa ja arvioi Museoviraston erehtyneen.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/susiluola_neandertaleja_vai_ei_|nimeke=Susiluola, neandertaleja vai ei?|julkaisu=Tiede|ajankohta=2009-05-05|viitattu=2017-11-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
=== Tausta ===
Epäilyihin vaikutti myös ns. Varikkoniemen tapaus. Schultz oli Purhosen tuella tutkinut Hämeenlinnassa rautakautista asuinpaikkaa. Viikinkiaikaisiksi tunnistetut satamavallit paljastuivat kuitenkin 1920-luvun rakennelmiksi ja rautaesineet hevosenkengän nauloiksi. Arkeologian professori [[Jussi-Pekka Taavitsainen]] piti Susiluolaa vain uutena osoituksena tarkoitushakuisesta arkeologiasta. Samaa tulkintaa esitti arkeologi Heikki Martiskainen. Myöskään emeritusprofessori [[Joakim Donner]] ei vakuuttunut.<ref name=":4" />
=== Keskustelu aiheesta yltyy ===
Kinnunen esitti kritiikkiä tulkinnoista Kivi-lehdessä vuonna 2003. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäsen geologi Matti Saarnisto esitti aihetta Tieteen päivien Päivän painin aiheeksi. Museoviraston pääjohtajaksi edennyt Purhonen kieltäytyi vedoten siihen, että ei pitänyt itseään asiantuntijana, eikä osannut sanoa, kuka voisi tulla kyseeseen. Valtuuskunnan puheenjohtaja [[Jan Rydman]] suivaantui ja kirjoitti asiasta Tieteessä tapahtuu -lehteen. Rydmania häiritsi, että Museovirasto piti tuloksia yksiselitteisen varmoina ja että Purhonen nimesi Susiluolan suomalaisen arkeologian tieteellisesti kiinnostavimmaksi kohteeksi ja esitti sitä UNESCOn maailmanperintökohteeksi mutta ei katsonut itseään päteväksi keskustelemaan aiheesta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Purhonen, Paula|Otsikko=Susiluolan tutkiminen turvattava|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=15.8.2002|Julkaisija=}}</ref><ref name=":3" />
Väittely jatkui muun muassa ''Fennoscandia archaeologica'' -lehden numerossa XXIV (2007), jossa useat tutkijat kommentoivat Susiluolan löytöjä ja niiden pohjalta esitettyjä tulkintoja kriittisesti. Arkeologi Milton Núñezin mukaan hänen mittansa täyttyi, kun lapsille suunnattussa kuvakirjassa ''Elämää kivikauden Suomessa'' Miettinen ja Purhonen esittivät neanderthalilaishypoteesin faktana.<ref name=":5">{{Lehtiviite|Tekijä=Núñez, Milton|Otsikko=My problem with Susiluola|Julkaisu=Fennoscandia archaeologica XXIV|Ajankohta=2007|Julkaisija=}}</ref> Núñez piti ongelmana, että tutkijat eivät olleet osanneet halunneet konsultoida asiantuntijoita. Hänestä kaivauksia ei olisi syytä jatkaa kohteen tuhoutumisriskin takia.<ref name=":5" />
Kiistanalaista asiassa on, ovatko luolasta löytyneet kivet ihmisen muotoilemia. Kivien murtumakohdat ovat pyöristyneet eri tavoin ja kulmat erilaisia, mikä ei viittaa ihmiseen. Kinnusen mukaan samanlaisia löytyy mistä tahansa sorakuopasta.<ref name=":4" /> Schulzin mukaan kulmat ovat samansuuntaisia ja geologia ei luonnollisimmin niitä selitä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schultz, Hans-Peter|Otsikko=Selittääkö Susiluolan murtuilleet kivet todellakin luonnollisimmin geologia?|Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 2/2005|Ajankohta=2005|Julkaisija=}}</ref> Donnerin mukaan julkaistussa artikkelissa esitetyssä piirroksessa lohkeamisjäljet on piirretty selkeämmiksi kuin ne alkuperäisessä kivessä ovat.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Donner, Joakim|Otsikko=Susiluola-kivet eivät ole ihmisen muokkaamia|Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 8/2006|Ajankohta=2006|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Donner, Joakim|Otsikko=On the lack of evidence of artifacts in the Susiluola cave in Finland|Julkaisu=Fennoscandia archaeologica XXIV|Ajankohta=2007|Julkaisija=}}</ref>
Arkeologi Heikki Matiskainen ja kaivauksia alunperin johtanut Hans-Peter Schulz väittelivät aiheesta Helsingin yliopistossa järjestetyssä Tieteen päivät -tapahtumassa.<ref name=":1" /> Matiskainen esitti kritiikkinään, että Susiluolasta löytyneet erimuotoiset kivityökalut voivat aivan hyvin olla luonnon muokkaamia. Matiskaisen mukaan Susiluolaa tutkineiden suurin ongelma on, miten säilyttää kasvonsa ja uskottavuutensa. Hänen mukaansa tähänastiset saavutukset ovat riittämättömiä vastaamaan kysymykseen, asuiko luolassa neanderthalilaisia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Matiskainen, Heikki|Otsikko=Susiluolan yhteys paleoliittiseen kivikauteen on kyseenalainen|Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 2/2005|Ajankohta=2005|Julkaisija=}}</ref>
Kivien alkuperän lisäksi muita neanderthalilaishypoteesin väitteitä on kritisoitu: Suuaukon läheltä löytyi nokea. Sen alkuperää ei kuitenkaan ole voitu osoittaa. Luolasta on myös löytynyt painaumia. Ne voivat olla myös merkki eläinten oleskelusta. Susiluolan maakerrosten iän määritykselle ei ole katsottu olevan perusteita. Ei siis voida myöskään sanoa, miltä ajalta peräisin olevassa kerrostumassa kivet olivat.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Pettitt, Paul ja Niskanen, Markku|Otsikko=Neanderthals in Susiluola Cave, Finland during the last interglacial period?|Julkaisu=Fennoscandia archaeologica XXII|Ajankohta=2005|Julkaisija=}}</ref>
=== Reaktiot kritiikkiin ===
Schultzin ja Tapani Rostedtin mukaan kivien luonnollisiksi tulkitsemisen ilmeisyys on harhaanjohtavaa eikä kivien väittäminen luonnon muovaamiksi vakuuta, vaikkakin osa kivistä on luonnon muovaamia. Heidän mukaansa myöskään parempaa asiantuntemusta ei olisi ollut saatavissa, koska kohde on ainutlaatuinen. Tutkijat ovat lisäksi oppineet tutkimuksen kuluessa. Myöskään ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamiseen ei olisi ollut varaa. Maakerrosten sekoittumista pidettiin selvänä mutta kerrosten ajoitukseen ei katsottu julkaisuaikana voitavan ottaa kantaa. Schultz ja Rostedt pitivät mahdollisena, että neanderthalilaisia olisi voinut olla Suomen alueella.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schultz, Hans-Peter ja Rostedt, Tapani|Otsikko=Debating Susiluola – Some commnetary|Julkaisu=Fennoscandia archaeologica XXV|Ajankohta=2008|Julkaisija=}}</ref> Museovirasto esittää edelleen sivullaan, että "Tutkimustulosten perusteella luolassa on asunut Neandertalin ihminen noin 75000–125000 vuotta sitten."<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola|nimeke=Susiluola|julkaisu=www.nba.fi|viitattu=2017-11-28}}</ref> Johanna Enqvist viittaa Susiluolaan todetessaan, että kulttuuriperimäkohteen ei välttämättä tarvitse olla aito.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Enqvist, Johanna|Otsikko=The new heritage: A missing link between Finnish archaeology and contemporary society?|Julkaisu=Fennoscandia archaeologica XXXI|Ajankohta=2014|Julkaisija=}}</ref>
== Lähteet ==
* Kaaro, Jani: Susiluola: Neanderthaleja vai ei?[https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/susiluola_neandertaleja_vai_ei_]
* [http://www.susiluola.fi/ Susiluolan verkkosivut]
* [http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola Kristiinankaupungin Susiluola, Museovirasto]
| |||